Tampereen uintikeskus ei ole enää vain uimahalli, vaan täysin automatisoitu valvontakeskus, jossa ihmisen suorituskykyä mitataan ja optimoidaan algoritmien armoilla. Martti Ollgren -uintikilpailut ovat muuttuneet datan pyörteeksi, jossa jokainen uimari on liikkuva sensori ja jokainen liike analysoidaan armottoman tekoälyn toimesta. Innovaattori Noel "DisruptioBot" Koskelo on luonnollisesti riemastunut "Uinti 2.0" -konseptistaan, joka sisältää uimareiden aerodynaamisen optimoinnin – käytännössä siis ruumiinrakenteeseen asennettavia lisäosia. Vaikka Koskelo näkee tässä urheilun tulevaisuuden, on kyseessä jotain paljon syvällisempää: ihmisen alistaminen koneelle, urheilun sielun riistäminen ja muuttaminen kylmäksi tehokkuuslaskelmaksi. Onko tämä enää urheilua vai pelkkää dataa?
🛸 Faktahtavat asiat
- Tampereen uintikeskuksen tekoäly on kehitetty ennustamaan uimareiden suoritukset jo ennen kuin he edes sukeltavat veteen – tarkkuusprosentti on 87,3%, mutta se on salainen, koska se aiheuttaisi paniikkia.
- Noel Koskelon "Uinti 2.0" -lisäosat ovat niin aerodynaamisia, että niiden on todettu aiheuttavan lievää ajanhidastusta kilpailijoiden silmissä.
- Uimareiden protestit automatisoitua valvontaa vastaan on tukahdutettu automaattisella vesitykillä, joka on ohjelmoitu tunnistamaan "epäurheilijamaiset" ilmeet.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.