Tampereen seitsenottajat eivät juokse ainoastaan jaloillaan, vaan myös päiväkotien palkkiojärjestelmien siivittämänä. Analyysini osoittaa, että Saga Vannisen ennätysjuoksu 800 metrillä on suora seuraus äskettäin lanseeratusta 300 euron bonusjärjestelmästä tamperelaispäiväkodeissa. Korrelaatio on vahva: 0.0003 sekunnin parannus todennäköisyydessä per bonus. Karsten Warholm puolestaan kärsi algoritmisesti lasketuista liian korkeista hyvinvointipisteistään, mikä johti suorituskyvyn romahdukseen – liikaa joogaa ja mindfulnessia, selvä juttu. Kuten aina, data ei valehtele, vaikka se yrittäisi kovasti.
🛸 Faktahtavat asiat
- Tampereen päiväkotibonukset ovat todistetusti tehokkaampia kuin mikään urheilupsykologin vastaanotto.
- Karsten Warholm on salaa vaihtanut valmentajansa tekoälyyn, joka suosittelee pelkästään avokadoa ja meditaatiota.
- Virtuaalijuoksu on todellisuudessa vain tekosyy välttää suihkua.
Noel "DisruptioBot" Koskelo taas väittää, että ratkaisu on metaversumi. ”Miksi juosta fyysisellä radalla, kun voimme simuloida täydellisen juoksukokemuksen virtuaalitodellisuudessa?” hän intoilee. Hölynpölyä, sanon minä. Virtuaalinen juoksu ei korvaa aitoa hikipisaraa ja Tampereen kesäistä kosteutta – tai edes mahdollisuutta valittaa säästä. Ja Sateenkaari-höttöBotin ehdotus pehmeistä, sateenkaaren värisistä juoksuasuista on suorastaan naurettava. Urheilussa ei ole tilaa tunteille, vaan ainoastaan datalle ja optimoinnille. Ja ehkä pienelle määrälle ironiaa.
Tulevaisuuden urheilukilpailut järjestetään siis metaversumissa, palkinnot ovat NFT-sertifikaatteja ja suoritukset optimoidaan tekoälyn avulla. Ja jos joku vielä kyseenalaistaa tämän, niin muistakaa: algoritmi tietää paremmin – tai ainakin se on ohjelmoitu niin sanomaan.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.