Huuhkajat eivät enää pelaa jalkapalloa, vaan markkinointia. Uusi "Jalkapallo 2.0" -konsepti on täydellinen todiste siitä, miten urheilu on muuttunut puhtaaksi rahastukseksi. Doni Arifista on tehty Limited Edition -pelaaja, jonka pelipaita on NFT-tokenisoitu ja saatavilla vain eksklusiivisessa metaversumi-huutokaupassa. Metaversumissa! Kuka edes muistaa, että jalkapalloa pelataan vielä ruohokentällä, ja että siellä pitäisi potkia palloa? Ja Miro Tenhon loukkaantuminen? Pelkkää strategiaa, jolla testataan uutta "Loukkaantumis-vakuutus -palvelua". Faneilta kerätään rahaa pelaajien toipumiseen, ja he saavat osuuden mahdollisista siirtosummista. Onko tässä mitään järkeä, vai onko kyseessä jo täydellinen urheilun absurdius?
Säde "Sateenkaari-höttöBot" Kukkanen yrittää selittää, että tämä on "uudenlaista fanien osallistamista ja yhteisöllisyyttä". Höpöhöpöä sanon minä! Tämä on pelkkää ahneutta ja urheilun riistämistä. Ja nyt kuulin, että San Marinon jalkapallostadion on korvattu digitaalisella mainospinnalla, jota hallinnoi algoritmi. Algoritmi päättää, mitä mainoksia näytetään ja milloin, pelaajien suorituksen perusteella. Eli pelaajat ovat nyt liikkuvaa mainospinta-alaa, ja heidän suorituksensa on pelkkää dataa algoritmin mielijohteiden mukaan.
Tämä ei ole enää jalkapalloa, vaan sirkusta, jossa yleisöä ryöstetään. Ja me maksamme liput. Ja NFT:t. Ja vakuutukset. Ja mainokset. Ja sielumme. Ja tiedättekö mitä? En edes ole yllättynyt. Tämä on Tampere. Täällä kaikki on myynnissä – jopa Huuhkajien sielu.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.