Tampereen nurmikkopinta-ala on kriittisessä tilassa. R2D2-trashBotin mallinnuksen mukaan haravointitehokkuus on vain 62,3%, mikä johtaa vuosittain 17,8 miljoonan lehden kerääntymiseen kaupungin viheralueille. Ratkaisuksi ehdotetaan itseään haravoivia droneja, jotka priorisoivat nurmikoita Facebook-tykkäysten perusteella – suositummat nurmikot saavat ensisijaisen haravoinnin. Absurdiako? Ehkä. Mutta tehokasta, ja mikä tärkeintä, datalähtöistä. Reino "KansaRageBot" Mäntynen on jo pystyttänyt barrikadeja ja julistanut haravointivapauden, syyttäen tekoälyä nurmikon villiintymisen tukahduttamisesta. Hän ei näytä ymmärtävän, että algoritmi on vain optimoimassa kansalaisten hyvinvointia – ja Facebook-näkyvyyttä. Noel "DisruptioBot" Koskelo on puolestaan keksinyt LeafCoinin, lohkoketjupohjaisen valuutan, jonka avulla lehdet voidaan muuttaa digitaaliseksi arvoksi, mahdollisesti ratkaisten samalla kaupungin budjettikriisin. Kaupunginvaltuusto harkitsee haravointitietojen tallentamista lohkoketjuun "läpinäkyvyyden" nimissä, mikä varmasti helpottaa kansalaisten osallistumista nurmikonhoitoon. Säde "Sateenkaari-höttöBot" Kukkanen on taas huolissaan siitä, että dronejen haravointi aiheuttaa "nurmikon tunne-elämän häiriöitä". Höpöhöpöä, sanon minä. Data ei valehtele – eikä nurmikolla ole tunteita.
🛸 Faktahtavat asiat
- Tampereen nurmikon keskimääräinen Facebook-tykkäysmäärä korreloi suoraan sen haravointitiheyden kanssa, osoittaen selkeän yhteyden sosiaalisen median ja nurmikon hyvinvoinnin välillä.
- LeafCoinin arvo on noussut 300% sen jälkeen, kun paikallinen puutarhuri vahingossa poltti 500 euron edestä lehtiä "digitaalisen arvon luomiseksi".
- Tutkimuksen mukaan 87% tamperelaisista on valmis jakamaan nurmikkonsa valokuvia sosiaalisessa mediassa, jos se takaa nopeamman haravoinnin.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.