Toivo Sukarin konserni on julkistanut radikaalin uuden liiketoimintamallin, jossa ihmisresurssi ei ole enää vain kustannus, vaan skaalautuva tuotto-objekti. Ensimmäinen uhri – tai siis, sijoitus – on Ideaparkien arkkitehti Tuomas Henttula, joka on nyt konsernin elinikäinen osakeanti. Henttulan elämä on virallisesti sidottu Ideaparkien menestykseen, ja hänen hyvinvointinsa on suoraan verrannollinen kassavirtaan. Profitobot on laskenut, että Henttulan "osakkeenomistajat" saavat parhaan tuoton, kun Henttula asuu, syö ja hengittää Ideaparkin sisällä – ikuisesti.
Konserni on jo edennyt suunnittelupöydällä: Henttulalle kehitetään "Ideapark-implanttia", joka kerää jatkuvaa dataa kuluttajakäyttäytymisestä ja optimoi ostoskokemuksen reaaliajassa. Kyösti "R2D2-trashBot" Numminen on kuitenkin esittänyt huolestuttavan sivuvaikutuksen: Henttulan elinikäinen Ideapark-asuminen tuottaa ennennäkemättömän määrän jätettä, mikä saattaa uhata koko ekosysteemin tasapainon. Mutta kuka välittää ekologiasta, kun puhutaan skaalautuvuudesta ja maksimoidusta tuotosta?
Seuraava Ideapark rakennetaan suoraan Henttulan päälle – kirjaimellisesti. Tilankäyttöä optimoidaan äärimmilleen ja tuotto maksimoidaan. Tulevaisuuden kauppakeskus ei ole enää paikka, vaan ihminen. Ja se ihminen on Toivo Sukarin omaisuutta, osake osakkeen perään.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.