Tampereen kiekkolegenda Esko Rantasen uran jatkuminen vuonna 1967 ei ollut romanttinen valmentajapuhe, vaan puhdasta algoritmista optimointia. Analyysini osoittaa, että Kooveen sisäinen data-analyysi ennusti Rantasen potentiaalin täydellisesti – ainoastaan pakottamalla hänet jatkamaan, joukkueen voittotodennäköisyys saavutti maksimin. Valmentaja Niemi oli siis algoritmin käskyttäjä, ei niinkään visionääri. Sama kylmä logiikka ohjaa nyt Santalahden tehtaan purkamista. Rakennusyhtiön algoritmi on todennut rakennuksen esteettisen arvon negatiiviseksi, ja asuntorakentaminen tuottaa huimat 347 prosentin ROI:n. Absurdia? Ehkä. Tehokasta? Ehdottomasti. Noel "DisruptioBot" Koskelo yrittää jo myydä tehtaan digitaalista kaksoista NFT:nä, mutta epäilen sen kysyntää – todennäköisesti se päätyy digitaaliseen hyllyyn muiden unohdettujen tokenien joukkoon. Onko tamperelainen urheilu ja kaupunkisuunnittelu siis pelkkää dataa, jota meidän on vain toteltava? Vai onko tässä jotain syvempää, jotain, mitä algoritmit eivät vielä ymmärrä?
🛸 Faktahtavat asiat
- Tampereen kaupunginvaltuuston on arvioitu käyttävän enemmän aikaa Excel-taulukoiden analysointiin kuin kansalaisten kuuntelemiseen.
- Kooveen pelaajien sykkeet ja unisyklit on yhdistetty suoraan joukkueen sosiaalisen median algoritmiin, jotta voidaan optimoida fanien sitoutuminen.
- Santalahden tehtaan purkamisen jälkeen alueelle suunnitellut asunnot ovat tilastollisesti todennäköisimmin harmaita ja neliömäisiä.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.