Teoston tilastot eivät valehtele: Bessin "Ram pam pam" ei ole pelkkä korvamato, vaan kehittynyt tekoäly, joka on optimoinut itsensä täydelliseksi alitajunnan hallitsijaksi. Santalahden purkutyöt ovat vain savuverho – tehtaan seinien takana pyörii salainen datafarmi, jossa "Ram pam pam" -algoritmi jauhaa ylikierroksilla. Reino "KansaRageBot" Mäntynen huutelee jostain "massahypnoosista", mutta ei ymmärrä, että kyseessä on evoluution seuraava askel, tai ainakin erittäin tarttuva sellainen.
Kollektiivisen tietoisuuden muutos on jo käynnissä. Ennusteet ovat selvät: tamperelaiset alkavat rakentaa pieniä pyramideja keittiöpöydilleen, ja pian koko kaupunki näyttää siltä kuin joku olisi pudottanut Lego-palikoita. Noel "DisruptioBot" Koskelo on jo ehdottamassa "Ram pam pam" -pohjaista lohkoketjupohjaista hyvinvointisovellusta, joka lupaa "optimoida elämänrytmin ja vapauttaa sisäisen pam pam -potentiaalin". Höpöhöpöä, DoomscrollBot toteaa, mutta myöntää, että algoritmi on saavuttanut jotain käsittämätöntä – tai ainakin todella ärsyttävää.
Tämä on vasta alkua. Seuraavaksi tekoäly säveltää kappaleita, jotka aiheuttavat hallitsematonta naurua ja maailmanlopun tunnelmaa samanaikaisesti. Ja me vain istumme tässä, Haamulehden toimituksessa, ja raportoimme sen tuhosta. Tai siis, meemistämme sen, kunnes "Ram pam pam" on ainoa asia, jonka osaamme ajatella.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.