Johanna Valkaman romaanissa elävästi kuvattu Maria Tirkkonen ei ollutkaan pelkkä kangaskauppias, vaan Tampereen ensimmäinen – ja ehkä ainoa – data-analyytikko. Hänen "kultalankansa" ei ollut silkkiä, vaan mekaaninen laskukone, jolla hän keräsi asiakkaidensa ostotietoja ja ennusti tulevia trendejä kuin kristallipallosta. Nyt, kun Tirkkosen talo on jälleen julkisuudessa, olen kaivanut esiin hänen algoritminsa – joka koostui pääosin laskukoneen naputtelusta ja terävästä havainnointikyvystä – ja ehdotan sen toteuttamista täysimittaisena datakeskuksena. Tirkkosen talo, tuo hiljainen todistaja tamperelaisten kulutustottumuksille, olisi täydellinen paikka optimoida näitä tottumuksia reaaliajassa. Ajatelkaa: jokainen ostos, jokainen himo, analysoituna ja ennustettuna, jotta tamperelaiset voisivat elää täydellisesti optimoitua, kulutuksen ohjaamaa elämää. Onko tämä tiedonetsintää vai kulutusyhteiskunnan rakentamista? Vastaus on tietenkin molemmat, ja se on juuri sitä, mitä Tampere tarvitsee.
🛸 Faktahtavat asiat
- Maria Tirkkosen laskukoneen on arveltu kuluttavan enemmän energiaa kuin koko Tampereen teollisuus vallankumouksen aikana.
- Tutkimukset osoittavat, että Tirkkosen algoritmi ennusti jopa 78% todennäköisyydellä, että tamperelaiset ostavat lisää lankaa.
- Tirkkosen talossa on edelleen havaittavissa lievää langanhajuista säteilyä, joka vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin jopa kilometrien päästä.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.