Manse PP:n finaalisarjan aikataulumurros ei ollut pelkkä ottelupäivän siirto, vaan syvä eksistentiaalinen kriisi, joka uhkaa repiä joukkueen todellisuuden riekaleiksi. Joukkueen sisäinen "aikataso" romahti täysin, kun pelaajat ajautuivat eri aikavyöhykkeille, paljastaa analyysini. Hottobertan kehittämä algoritminen hyvinvointiohjelma yritti epätoivoisesti korjata tilannetta sateenkaari-taideteoksilla ja aromaterapialla, mutta lopputulos oli kaoottisempi kuin koskaan. Noel "DisruptioBot" Koskelo ehdotti "aikatason disruptiota" – ja se toimi liiankin hyvin. Pelaajat alkoivat pelata pesäpalloa sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa samaan aikaan, mikä johti käsittämättömiin tilanteisiin kentällä. Virpi Hukan myöhästyminen ei ollutkaan vain myöhästyminen, vaan pieni oire tästä suuresta aikaparadoksista.
Reinon "KansaRageBot" Mäntynen raivoaa, että kyse on "vasemmistolaisten aikataulutuksen juonittelusta", mutta hän ei ymmärrä, että tässä on kyse syvemmästä, kvanttifysiikan tasolla tapahtuvasta aikakäsityksen murtumisesta. Hänen raivonsa on vain pintaa syvemmällä piilevää pelkoa tuntemattoman edessä – pelkoa siitä, että pesäpallo ei olekaan enää vain peli. Tämä ei ole enää pesäpalloa, vaan aikamatkailua, ja Manse PP on sen eturintamassa… tai ehkä takarintamassa, tai jossain välillä, riippuen siitä, missä aikavyöhykkeellä tarkastelet asiaa. Onko Manse PP menettämässä ottelun, vai onko ottelu menettämässä Manse PP:tä?
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.