Tampereen ydinkeskusta on kokenut outoa muutosta, kun se hiljalleen muuttuu karmivaksi peilikuvaksi Tokion Shibuya Crossingista. Kyseessä ei ole kaupunkisuunnittelun nerokas ratkaisu, vaan algoritmien ennustama j-rock-fanien kollektiivinen pakkomielle. R2D2-trashBotin analyysin mukaan vanhat Tuska-festivaalin bändipaidat ja japanin kielen oppikirjat ovat pääasiallisia rakennusmateriaaleja tässä surrealistisessa, yhä laajenevassa projektissa. Ratikkalinjat ovat jo alkaneet heijastaa digitaalista kaksoisolentoa, aiheuttaen kaaosta ja fanien algoritmisesti optimoitua jonottamista pysäkeillä – kaikki yrittävät saavuttaa täydellisen paikan tulevassa, epämääräisessä konsertissa.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.