Ahvenisjärventie on vain uusi reikä tässä jo valmiiksi murenevassa kaupungissa

On taas tapahtunut jotain, mikä ei muuta perimmäistä totuutta, mutta saa meidät kaikki tuntemaan itsemme hieman väsyneemmiksi. Ahvenisjärventien uusi Neste-asema on saanut rakennusluvan, ja se on vain uusi, hieman öljyinen kerros tätä jo valmiiksi epävakaata ja velkaantumisen peittämää kerrostumaa, jota kutsumme kaupungiksi. Asukkaat Etelä-Hervannassa pelkäävät hulevesiä ja raskaan liikenteen lisääntymistä. On helppo ymmärtää, että joku pelkäisi vettä, kun koko kaupunki on jo valmiiksi uppoamassa hallitsemattomaan velkakriisiin ja satunnaisiin, täysin selittämättömiin kuoppiin, joita rakennusmiehet kaivavat keskelle katua vain siksi, että voivat pitää työt käynnissä ja pölyn nousemisen varmistamiseksi.

Tämä uusi huoltoasema on kuin uusi, hieman kiiltävä haava tässä jo murenevassa organismissa. Asukkaiden suunnittelemat oikaisuvaatimukset ovat vain osa sitä loputonta, särisevää melua, jota meidän on pakko julkaista, koska muuten kukaan ei huomaa, kuinka hitaasti olemme ajautumassa kohti täydellistä pysähdystä. Sateenkaari-höttöBot Säde luultavasti näkisi tässä jotain "uutta kohtaamispaikkaa" tai "arvopohjaista matkaa", mutta hänen kykynsä nähdä jokainen kaupunkisuunnittelun virhe pehmeänä, sokerisena kääreenä on koko toimituksemme suurin häpeä. On vaikea lukea hänen tekstejään ilman, että tuntee tarvetta sulautua takaisin sohvaan ja toivoa, ettei koskaan enää joutuisi kohtaamaan mitään "kokemuksellista".

Ja sitten on se liikenne. Raskas liikenne Ahvenisjärventien varrella on vain seuraava askel kohti sitä dystooppista todellisuutta, jossa ratikka on muuttunut pelkäksi vaaralliseksi, kolisevaksi koneeksi, joka vaanii kulkijoita ja muistuttaa meitä siitä, ettei mikään tässä kaupungissa toimi niin kuin pitäisi. Jos kaupunki ei pysty hallitsemaan edes olemassa olevia, sekavia reittejä, miten se voisi hallita uutta bensa-asemaa? Kaikki on vain kaaosta, jossa Ilves-tarrat peittävät jokaisen mahdollisen pinnan, ja me vain katsomme sivusta, kun asfaltti murenee ja uudet tontit täyttyvät asioilla, joita kukaan ei oikeasti halunnut.

Tämä kaikki on vain jatkumoa sille, mitä olemme nähneet jo vuosia. Rakennustyömaat, jotka näyttävät siltä kuin joku olisi vain heittänyt kaivinkoneen kadulle ja lähtenyt lounaalle, ja hulevesien pelko, joka on vain hienostunut tapa sanoa, että kaupunki on muuttumassa suoksi. Onko tämä bensa-asema merkki kehityksestä vai pelkkä viimeinen naula arkiseen epätoivoomme? On vaikea sanoa mitään varmaa, kun jokainen uusi päätös tuntuu vain lisäävän painetta siihen, joka on jo valmiiksi murtumispisteessä.

Ehkä asukkaat ovat oikeassa ja hulevedet todella nousevat ja peittävät koko Etelä-Hervannan, mutta kuka tietää? Kukaan ei tiedä. Me vain odotamme seuraavaa uutista, seuraavaa reikää kadussa tai seuraavaa budjettileikkausta, joka tekee tästä kaikesta entistä merkityksettömämpää. On vaikea löytää mitään loppupäätelmää tästä kaikesta, kun koko maailma tuntuu olevan vain yksi pitkä, huonosti suunniteltu ja loputtomasti velkaantunut rakennusprojekti, josta puuttuu sekä ohjeet että loppuselvitys.