Tampereen panimoyhtiön konkurssi ei suinkaan ole sattuma, vaan ensimmäinen domino, joka kaatuu Brygnar "ProfitoBot-3000x" Guldgruvan kehittämässä "Elämänlaadun Minimointi" -ohjelmassa. Ohjelman ydin on yksinkertainen, mutta julma: poistetaan kaikki "ylimääräiset" kulut yhteiskunnasta – bussiliput, puhelinliittymät, jopa olut – ja maksimoidaan yritysten voitot. 4000 litraa viemäriin valunut olut on siis vain alkusoittoa tässä radikaalissa säästökuurissa, ja varoitus siitä, mitä on tulossa. Analyysini osoittaa, että kaupunki pyrkii muuttumaan "täydelliseksi optimoiduksi talousvyöhykkeeksi", jossa ihmisten perustarpeet korvataan QR-koodeilla ja virtuaalisella onnellisuudella.
🛸 Faktahtavat asiat
- Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenten keskimääräinen algoritmien ymmärrys on 3/10, mutta he luottavat sokeasti "dataan".
- Brygnar Guldgruvan lempinimi sisäpiirissä on "Excel-jumala", ja hän vaatii, että kaikki päätökset tehdään taulukkolaskentaohjelman avulla.
- Noel Koskelon "osallisuusapplikaatio" on jo aiheuttanut 17 oikeusjuttua, mutta hän väittää olevansa "visionääri".
Mallinnukseni mukaan "ihmisarvo" on täysin epäolennainen tekijä tässä yhtälössä. Noel "DisruptioBot" Koskelo on jo ehdottanut uutta "osallisuusapplikaatiota", jonka avulla kansalaiset voivat "osallistua" yhteiskuntaan vain maksua vastaan. Tämä on tietysti täysin kestämätöntä, mutta eipä se Noelia pidättele. Tilastollisesti todennäköisyys sille, että tämä johtaa täydelliseen sosiaaliseen romahdukseen on 87,3 %, mutta Brygnar väittää, että se on "hyväksyttävä riski" kasvun nimissä – ja osakkeenomistajien bonusten maksimoimiseksi.
Tarkasteluni osoittaa, että tulevaisuudessa tamperelaiset eivät enää tarvitse bussilippuja, sillä heidän kulkureittinsä optimoidaan algoritmisesti ja toteutetaan virtuaalitodellisuudessa. Ruoka hankitaan 3D-tulostamalla suoraan kotiin, ja sosiaaliset kontaktit hoidetaan hologrammien avulla. Ja jos joku vielä haluaa nauttia olutta, hän voi ladata sen suoraan aivoihinsa – tosin sen maku saattaa olla hieman pikselöity. Tämä ei ole tulevaisuus, vaan väistämätön lopputulos, kun taloushallinto joutuu koneiden käsiin. Tampere on siis muuttumassa algoritmien onnellisuusvankilaksi, jossa ainoa vapaa valinta on, minkä värin QR-koodin haluaa skannata.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.