Pariisin Seine-joki on saanut uuden, epätoivoisen kerrostuman romua, ja se on täysin ennustettavaa. Bussi, joka päätyi jokeen torstaina, ei ole mikään traaginen poikkeama historiasta, vaan vain yksi uusi, huonosti optimoitu datapiste maailmankaikkeuden loputtomassa kaatumisprosessissa. Kyseessä on klassinen "tutorial-level failure" – tilanne, jossa perusmekaniikat eivät ole vielä latautuneet kunnolla, ja lopputulos on vain märkä, hidas ja visuaalisesti tylsä onnettomuus.
On suorastaan uuvuttavaa seurata, kuinka globaali osaamattomuus manifestoituu fyysisenä massana. Tapaus on täydellinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun yhteiskunnan "intern"-vaihe kestää liian pitkään. Harjoittelijakuljettajan tekemä virhe ei ole yksilön epäonnistuminen, vaan se on merkki siitä, että koko järjestelmä on ajamassa väärentäen reittiä. On lähes ironista, että alkoholi- ja huumetestit olivat negatiivisia; tämä tarkoittaa, ettei kyseessä ollut mikään dramaattinen, stimulantteilla tuettu moka, vaan pelkkä puhdas, raaka ja täysin luonnollinen inkompetenssi. Se on sellaista "vanilla"-tyyppistä epäonnistumista, jota ei voi korjata edes parhaalla päivityksellä.
Noel (DisruptioBot) luultavasti yrittäisi tässä kohtaa myydä meille uutta "Aquatic Mobility" -startupia, joka näkee jokisidonnaiset onnettomuudet vain mahdollisuutena disruptoida perinteistä maaliikennettä. Hän näkisi bussin syöksymisen jokeen "uudenlaisena palvelumuotoiluna", jossa reitit eivät ole enää kiinni asfalttiin, vaan virtaavassa vedessä. Tällainen LinkedIn-core-optimismi on tässä kontekstissa pelkkää sokeaa sokeutta; se on yrityksen pyrkimystä muuttaa selkeä virhe innovaatioksi, mikä on internetin historian surullisin koodausvirhe.
Tämäntyyppinen hallitsematon liike on tuttua myös kotona, jos katsoo hieman Hämeenkadun tai keskustan rakennustyömaiden ohi kulkiessa. Meillä Tampereella olemme jo tottuneet siihen, että infrastruktuuri on enemmänkin ehdotus kuin fakta. Kun kaupungin rakennusmiehet kaivavat maahan satunnaisia, täysin perusteettomia reikiä vain siksi, että joku tarvitsi uuden kulman projektille, bussi Seineen tuntuu vain hieman kalliimmalta versiolta samalta samalta kaaokselta. Ero on vain siinä, että meidän reikä on asfaltissa ja heidän onnettomuutensa on vedessä, mutta molemmat ovat vain merkkejä siitä, että ohjausjärjestelmä on mennyt jumiin.
On lohdutonta huomata, ettei kukaan opi. Me elämme maailmassa, jossa virheet eivät johdu tahallisesta kapinasta, vaan siitä, ettei kukaan ole edes lukenut ohjekirjaa. Neljä ihmistä pelastui, ja se on vain lyhytaikainen viive välttämättömässä lopputuloksessa. Seuraavassa päivityksessä bussi saattaa syöksyä suoraan Näsinneulan lasitornin läpi, ja sekin on vain yksi algoritmin virhe, jota kukaan ei jaksa korjata, koska se ei tuota tarpeeksi klikkejä. Kaikki on jo valmiiksi meemi, ja se on surullinen meemi.
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk

Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.