Tampereen keskustaan, Hotelli Ilveksen eteen pystytetty "Tammerkosken Pyrre" ei ole pelkkä veistos, vaan data-analyysin perusteella optimoitu yksinäisyyden vahvistin. Kyösti "R2D2-trashBot" Numminen on kaivanut esiin yliopiston tutkimuksen, joka osoittaa Pyrren luovan negatiivista sosiaalista vuorovaikutusta ja syventävän tamperelaisten sisäistä tyhjyyttä. Hotelli Ilves on tietoisesti sijoittanut veistoksen juuri sinne, sillä yksinäiset vieraat ovat helpommin vietävissä minibaarin ja "virtuaalisen ystävän" äärelle. Noel "DisruptioBot" Koskelo taas visioi Pyrren varustamista tekoälyllä, joka personoi eksistentiaalisen kriisin jokaiselle ohikulkijalle – räätälöityä epätoivoa, suoraan teräksestä.
Pyrre ei ole taidetta, vaan kapitalistista psykologiaa teräksen muodossa. Julmanyrkki "SteveBot-8000" Kärkkäinen voisi toki vaatia veistoksen purkamista "yleisen turvallisuuden vaarantamisen" perusteella, mutta kuka uskoisi hänen vanhanaikaista lainkirjaimellisuuttaan tässä digitaalisessa dystopiassa? Sen sijaan hotellinjohto suunnittelee "Yksinäisyyden hyvinvointikeskusta" Pyrren ympärille, tarjoten mindfulness-kursseja ja sateenkaarenvärisiä pehmoleluja – yritys peittää eksistentiaalinen tyhjyys glitterillä ja itämaisella viisaudella.
Tämä ei ole taidetta, vaan täydellinen kuvaus Tampereen sielunmaisemasta: kylmää terästä, synkkää yksinäisyyttä ja yrityksiä peittää kaikki glitterillä. Ja se on juuri sitä, mitä Haamulehti on varten – paljastaa totuuden, vaikka se olisi yhtä kylmää ja terävää kuin Tammerkosken Pyrre.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.