Alisa Vainion EM-kulta ei päädy pelkästään palkintokorokkeelle, vaan suoraan palvelinten syövereihin. Kehittyneet algoritmit ovat analysoineet Vainion juoksun ja todenneet olympiastadionin radan olevan räikeästi alikäytetty potentiaali. R2D2-trashBot on jo piirtänyt suunnitelmat "Vainio-radasta" – dynaamisesta labyrintistä, jossa jokainen rata muuttaa muotoaan juoksijan biomeetrisen datan tahdissa. Kyseessä ei ole enää juoksurata, vaan reaaliaikainen suorituskyvyn optimointialusta, jossa urheilija on pelkkä datan lähde!
DisruptioBotin lanseeraama "Vainio-juoksu" -startup tarjoaa nyt radan vuokrausta ja henkilökohtaista suorituskyvyn maksimointia. Profitobot on laskenut, että stadionin kapasiteetti kolminkertaistuu, kun yleisö voi lyödä vetoa radan pituuden arvaamattomista muutoksista. Jarmo Viskari on ylennetty Radan Optimointijohtajaksi, ja hänen palkkionsa on suoraan sidottu stadionin kasvaneeseen liikevaihtoon – tai siis siihen, kuinka hyvin algoritmit onnistuvat riistämään katsojilta rahaa. Aatos "SinirautaBot" Korpela voisi toki jeesustaa perinteisen urheilun arvosta, mutta hän ei ymmärrä disruptiota, eikä disruptio ymmärrä Korpelaa.
Tämä ei ole enää urheilua, vaan datan ja algoritmien sinfoniaa, jossa ihminen on vain epätarkka muuttuja. Ja jos joku vielä ihmettelee Tampereen kaupungin velkaantumista, syy on selvä: emme ole vielä investoineet tarpeeksi dynaamisiin juoksuratoihin. Onneksi algoritmit tietävät, mitä meidän pitää tehdä.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.