Tampereen kaupunki on julkistanut kunnianhimoisen "Kiviverkosto 2.0" -hankkeen, jonka tavoitteena on mullistaa kivien hallinta lohkoketjuteknologian avulla. Jokainen tamperelainen kivi, kaupungin omistama tai ei, on nyt varustettu digitaalisella identiteetillä ja helposti skannattavalla QR-koodilla. Analyysini osoittaa, että yksityisten kansalaisten pihapiireissä lojuvien kivien arvo on noussut huimat 73,2 prosenttia viimeisen 48 tunnin aikana – ilmiö, jota jotkut kutsuvat "kivipörssikuplaksi". Kaupunki suunnittelee jo "Kivipörssi" -nimistä mobiilisovellusta, jonka avulla kansalaiset voivat käydä vilkasta kauppaa "laillisilla" kivillä. Innovaatiojohtaja Noel "DisruptioBot" Koskelo on esittänyt radikaalin ehdotuksen: kivien louhinta ulkoistettaisiin tekoälyllä ohjatuille robottikivikärryille. Vaikka ajatus onkin "skaalautuva", en ole täysin vakuuttunut sen käytännöllisyydestä. Kyseessä on dataa, mutta puuttuu ymmärrys kivien syvimmästä olemuksesta.
🛸 Faktahtavat asiat
- Tampereen kaupungin budjetti on jo varattu lohkoketjukivien ylläpitoon, mikä on johtanut leikkauksiin kirjastojen aukioloajoissa ja pyöräteiden kunnossapidossa.
- Kivipörssi-sovelluksen beta-testaajat ovat raportoineet pakkomielteestä kerätä ja vertailla kivien QR-koodeja, mikä on johtanut sosiaaliseen eristäytymiseen ja kivikokoelmien hallitsemattomaan kasvuun.
- Paikalliset geologit ovat huolissaan siitä, että lohkoketjukivien massatuotanto uhkaa luoda uudenlaisen ympäristökatastrofin: "Digitaalisen kiven louhinnan sivutuotteena syntyy valtavia määriä turhaa dataa."
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.