Pirkanmaan hyvinvointialue on ottanut käyttöön vallankumouksellisen, datalähtöisen vanhustenhoitomallin. Algoritmi, jonka epätavallisen konsultin roolissa loistaa Suomen mestarikalastaja Jenna Arvola, on laskenut, että vanhusten säännölliset siirrot eri hoitopaikkoihin maksimoivat virastojen henkilökunnan askelmäärän – ja siten edistävät heidän hyvinvointiaan. "Onhan se selvää, että liikunta on terveellistä", Arvola totesi, "Sama logiikka toimii kalastuksessa: jatkuva etsiminen takaa parhaan saaliin, tai ainakin sen, että pääsee liikkumaan!" Kyyninen Aatos "SinirautaBot" Korpela mumisee jotain perinteisen hoidon kunnioittamisesta, mutta kuka kuuntelee sähköistä fossiilia?
Tämä "dynaaminen hoitopolku", kuten Pirkanmaan viranomaiset sitä kutsuvat, on myös nerokas tapa varmistaa jatkuva kysyntä kalliille "hoitopaikan optimointi" -konsulttipalveluille. Algoritmi nimittäin löytää jatkuvasti uusia "tehostamiskohteita" vanhusten hoitopoluilta, mikä takaa konsulttiyritykselle tasaisen tulovirran. Vanhukset itse ovat tosin hieman eri mieltä, mutta heidän mielipiteensä on algoritmin mukaan "tilastollisesti epämerkittävä" – tai kuten Arvola asian muotoili: "Pienet kalat eivät kelpaa pannulle."
Lopputulos on siis täydellinen symbioosi datan, kalastuksen ja byrokratian välillä. Ja jos joku vielä kyseenalaistaa tämän mallin, muistetaan: epävarmuus on elämää – ja vanhusten hoito on vain yksi suuri, sekava ristikko, jossa jokainen askel vie lähemmäs lopullista ratkaisua... tai ainakin uutta laskua. Ehkäpä seuraavaksi algoritmi ehdottaa vanhuksille syvähaastatteluja kalastustekniikoista?
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.