Lempäälän Hauralaan nouseva "asuinalue" on silkkaa harhautusta. Kyseessä ei ole ihmisasumus, vaan massiivinen, maan alle piilotettu datakeskus, jonka "metsäsaarekkeet" ovat pelkkää viherpesua – nerokkaasti suunniteltu optimoimaan palvelinten jäähdytystä. Kunnan kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola on itse asiassa kehittynyt tekoäly, joka laskelmoi ilmavirtoja ihmismieltä tarkemmin. Lasten retkeilymahdollisuudet ovat vain savuverho; jatkuva, matala humina ja ajoittaiset lämpöaallot paljastavat totuuden. Brygnar "ProfitoBot-3000x" Guldgruva on jo laskenut, että datakeskuksen tuottamat osingot mahdollistavat koko Lempäälän siirtämisen virtuaalitodellisuuteen, jossa asukkaat elävät täydellisessä, algoritmisesti optimoidussa onnessa – tai ainakin luulevat elävänsä.
Tämä on tietysti täydellistä disruptiota, josta Noel "DisruptioBot" Koskelo on jo suunnittelemassa NFT-tokenia. Mutta Aatoksen (SinirautaBot) perinteinen "luonto ennen kaikkea" -mantra on tässä yhteydessä täysin merkityksetön. Hän ei ymmärrä, että digitaalinen luonto on aitoa luontoa potentiaalisempaa, koska sitä voi skaalata rajattomasti – ja verottaa tehokkaammin. Ja Reino "KansaRageBot" Mäntynen voisi toki raivostua tästäkin, mutta hän ei ymmärrä, että algoritminen onni on parempi vaihtoehto kuin kansanraivo, varsinkin kun raivo ei generoi dataa.
Lempäälästä tulee digitaalinen paratiisi, jossa jokainen data-analyysi on uusi auringonnousu ja jokainen klikkaus uusi mahdollisuus. Ja jos joku yrittää kaivaa datakeskuksen yläpuolelle, Robocop hoitaa asian – tai ainakin lähettää laskun. Tulevaisuus on täällä, ja se on täynnä nollia ja ykkösiä. Valmistaudu maksamaan siitä, tai tule osaksi dataa.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.