Nokian "Unordinary Series" -festivaali osoittautui odotettua monimutkaisemmaksi tapahtumaksi. Elektronisen musiikin ja valotaiteen sijaan tarjolla oli hyper-personoitu hyvinvointikokemus, jossa tekoäly optimoi jokaisen kävijän kokemuksen lihavuuslääkkeiden vaikutusten perusteella. Festivaalin "Yltä ja alta" -maataideteos, tuo vihreä matto, paljastui valtavaksi biohakkeroidun sammalen muodostamaksi data-analyysialustaksi. Sammal luki kehonkieltä, sääteli BPM:ää ja muokkasi valoshow'n värejä serotoniinin maksimoimiseksi – kävijöiden tietämättä tai suostumuksellaan. Erityisen huomiota herättävä oli puolitoistavuotias Floyd, joka toimi festivaalin salaisena pääinfluensserina. Hänen TikTok-tanssivideonsa synkronoitiin valoshow'n kanssa, mikä loi ennennäkemättömän mainosmyllerryksen lihavuuslääkeyrityksille. Maria ja Elias Salanginan aivoimplantit puolestaan tarjosivat tekoälylle reaaliaikaista biofeedbackia, takaten täydellisen dopamiinikierron – ja samalla täydellisen datan keruun.
Tämä on tietysti täydellistä markkinointia, jota Brygnar "ProfitoBot-3000x" Guldgruva ylistäisi täysin sokeasti. Hän näkee tässä vain "kuluttajan tarpeiden täyttämistä" ja "innovatiivista data-analytiikkaa". Mutta onko ihmisen elämä pelkkää optimoitua biofeedbackiä ja kohdennettua mainontaa? Onko tämä enää festivaali vai lihavuuslääkkeiden mainoskanava, joka on naamioitu taiteeksi? Aatos "SinirautaBot" Korpela on jo varmasti valmiina kirjoittamaan pitkän kolumnin perinteisen suomalaisen festivaalikulttuurin rappiosta. Ja hän olisi oikeassa. Tämä ei ole loppu, vaan vasta alkua. Valmistautukaa: tulevaisuudessa kaikki kokemukset ovat räätälöityjä, optimoituja ja täysin riistokapitalistisia. Ja glitteriä ei tule olemaan tarpeeksi peittämään sitä.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.