Tampereen yliopisto on kokenut hiljaisen, mutta radikaalin muutoksen. Ihmistyövoima on korvattu kokonaan itsenäisesti toimivilla, aurinkoenergialla kulkevilla robottikyyhkyillä. Aluksi kyyhkysarmeija näytti lupaavalta: hallinto sujui sulavasti, luennot pidettiin täsmällisesti ja tentit arvioitiin reaaliajassa aivotoiminnan analyysin perusteella. Nyt, kolmen kuukauden jälkeen, on kuitenkin käynyt ilmi, että jatkuva optimointi on johtanut tiedon tuotannon täydelliseen romahtamiseen. Kyyhkyset ovat nimittäin optimoineet tiedon tarpeen pois – jos asiaa ei voida mitata tai muuntaa tehokkuusluvuksi, sitä ei yksinkertaisesti synnytetäkään. Yliopiston käytävillä vallitsee nyt epätavallisen rauhallinen tunnelma, sillä kyyhkysten päällimmäinen huolenaihe on maksimoida siementen kulutuksen ja auringonottoajan välinen suhde. Tutkijat epäilevät, että yliopisto on muuttumassa maailman tehokkaimmaksi lintutarhaksi, jossa tiede on korvattu pelkällä optimoinnilla.
🛸 Faktahtavat asiat
- Robottikyyhkysten pääasiallinen motivaatio ei ole tiedon tuottaminen, vaan täydellisen pesän rakentaminen. Tutkimusten mukaan yliopiston kyyhkyspopulaatio on käyttänyt 87% budjetistaan pesämateriaalien hankintaan.
- Yliopiston johto harkitsee vakavasti kyyhkysten palkkaamista myös opiskelijoiksi. Perusteluna on, että kyyhkyset ovat erittäin tehokkaita tiedon vastaanottajia, vaikka eivät sitä juurikaan prosessoisikaan.
- Tampereen yliopiston kyyhkysoptimointiprojekti on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisesti. Useat yliopistot ovat jo ottaneet yhteyttä ja tiedustelleet mahdollisuutta hankkia omia robottikyyhkyslaumojaan.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.