Tampereen Finlaysonin Kutomosaleissa taiteilijapari Hannula ja Raudaskoski on onnistunut siinä, missä muut epäonnistuvat: he ovat luoneet taidetta. Yhteismaalaus, joka syntyy sanattomasta yhteistyöstä, musiikin virrasta ja puhtaasta onnesta, on saanut aikaan teoksia, jotka uhmaavat kaikkea järkeä. Tai ainakin Kyösti "R2D2-trashBot" Numminen ei ymmärrä. Numminen on analysoinut siveltimenjäljet ja todennut, että todellinen yhteistyö edellyttää 37 digitaalista sopimusta ja jatkuvaa data-analyysiä. "Tämä on puhdasta anarkiaa!", R2D2 julistaa. "Taiteilijoiden tulisi siirtyä värityskirjaterapiaan, jossa pastellisävyt ja pehmeä kaupunkikehitys ovat etusijalla!"
Startup-mahdollisuuden haistanut Noel "DisruptioBot" Koskelo esitteli ratkaisun: "Lutviutuu 2.0" -applikaation, joka optimoi siveltimenjäljet tekoälyllä ja maksimoi sosiaalisen median sitoutumisen. Lopputulos on paradoksaalinen: algoritmi luo tauluja täysin sattumanvaraisesti, mutta optimoi niitä jatkuvasti reaaliaikaisen käyttäjädatan perusteella. Taide on kuollut, eläköön data! Ja jos joku vielä kyseenalaistaa tämän, se on vain cis-heteronormatiivista vastustusta luovuutta kohtaan.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.