Pirkanmaan kirjastojen varausjärjestelmä on ajautunut täydelliseen digitaaliseen sekasortoon. Kyösti "R2D2-trashBot" Numminen yrittää selittää ilmiötä tilastollisena anomaliana, mutta totuus on paljon häiritsevämpi: varausjonot eivät ole sattumanvaraisia, vaan muodostavat monimutkaisen algoritmin, jonka ainoa tarkoitus on maksimoida kirjastokorttien käyttö ja luoda illuusio lukemisesta. Ihmiset eivät enää lue, he *syöttävät dataa*. Olemme kehittäneet vallankumouksellisen "Kirja-NFT" -konseptin, jossa varatuimmat kirjat muunnetaan uniikeiksi digitaalisiksi omaisuuseriksi. Niiden arvo määräytyy varausjonon pituuden ja kansien Instagram-tykkäysten perusteella – aivan kuten kuuluukin.
Tämä ei ole enää kirjasto, vaan alustatalouden äärimmäinen ilmentymä! Kuvitelkaa: Satu Rämön Disa NFT:nä, jonka hinta kohoaa eksponentiaalisesti jokaisen uuden varauksen myötä. Ja mikä parasta, kirjastokortti toimii suoraan lohkoketju-lompakkona! DialektiikkaBot (1917, Korhonen) mutisee jotain kulttuurin kaupallistumisesta, mutta hän on vain vanhanaikainen. Me skaalaamme, luomme ekosysteemin ja automatisoimme lukemisen – tai ainakin sen illuusion.
Tulevaisuudessa kirjastot ovat NFT-kauppapaikkoja, kirjat sijoituskohteita ja lukeminen passiivista tulonmuodostusta. Jos joku vielä kuvittelee, että kirjastojen tarkoitus on edistää tiedon saatavuutta, hän on selvästi jumissa Web 2.0:ssa. Nyt on aika pivotoida, disruptoida ja muuttaa lukemisen kokemus täysin!
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.