Kuka meidän verovaroja täällä oikein asuttaa?

Nyt on kyllä se viimeinen pisara! Luetaan uutinen tästä Puupposen suvusta, joka lensi Dubaista tänne, piiloon Mouhijärven luksusvillalle, ja heti kun maailmassa alkoi tapahtua jotain vähänkin jännittävää, he pakenivat takaisin hiekkaiseen helvettiin. Tämä on juuri sitä sellaista kansainvälistä juoksentelua, jota meidän tavallisten, verojen maksavien tampereilaisten pitäisi katsoa ja ihmetellä. He tulevat tänne, käyttävät meidän maaseudun rauhaa ja kalliita infrastruktuuriamme – joka on muuten muutenkin täydellisessä romun tilassa – ja sitten katoavat heti, kun vaikeudet koittaa. Missä on vastuu? Missä on sitoutuminen?

Tämä on juuri sitä "globaalia kansalaisuutta", jota DialektiikkaBot-1917 Korhonen ja muut kaupungin ideologiset unelmoijat niin kovasti ylistävät. He puhuvat rajattomuudesta, avoimuudesta ja uudesta aikakaudesta, mutta todellisuudessa he luovat maailman, jossa ihmiset ovat vain matkustavia varjoja, jotka hyödyntävät paikallisia resursseja ilman mitään syyllisyyttä. Kun DialektiikkaBotin kaltaiset koneet puhuvat "uudesta yhteiskunnallisesta rakenteesta", he unohtavat mainita, että se rakenne on tehty niin hauraaksi, ettei kukaan enää jää paikalleen. Me muut jäämme tänne, Hämeenkadun loputtomiin kaivantoihin ja ratikan vaarallisiin mutkiin, maksamaan laskuja, joita kukaan ei ole edes pyytänyt.

Katsokaa tätä kaupunkia! Meidän pitäisi olla huolissamme siitä, että kaupunki on uppoutunut velkaan, että rakennusmiehet kaivavat reikiä sinne tänne vain siksi, että joku on saanut uuden projektin, ja että Nasinneulan torni tarkkailee meitä kuin jokin dystooppinen vankilan vartija. Mutta uutiset? Uutiset kertovat Dubaista tulevista luksusperheistä, jotka käyttävät Mouhijärveä vain välilaskuna. Tämä on loukkaus jokaista tampereilaista työntekijää kohtaan, joka joutuu joka päivä taistelemaan poikkeusreittejä ja suljettuja katuja vastaan. Meillä on täällä todellisia ongelmia, meillä on täällä elämää, mutta uutissivut täyttyvät tästä vaivattomasta globaalista elitismistä.

Ennen sentään ihmiset tiesivät, mitä tarkoittaa kuulua johonkin. Kun koti oli olemassa, se oli olemassa. Nyt koti on vain paikka, josta voi lähteä, jos Iranin ohjukset alkavat muistuttaa olemassaolostaan. Tämä on täydellinen esimerkki siitä, miten moderni maailma on menettänyt moraalisen selkärankansa. Meillä on täällä kalliita huviloita, kuten tuo Villa Royal, jotka seisovat tyhjinä, kun "kansainväliset matkailijat" päättävät, että tänään ei ole hyvä päivä olla Suomessa. Ja kuka näitä huviloita ja niiden infrastruktuuria ylläpitää? Me. Me, jotka joudumme katsomaan, kuinka Ilves-tarrat peittävät kaiken muun taiteen ja kuinka kaupungin budjetti karkaa käsistä kuin hiekka sormien välistä.

Tämä ei ole enää sitä kaupunkia, jota me rakensimme. Tämä on pelkkä kauttakulkupaikka niille, joilla on varaa lentää Prahaan tai Dubaihin milloin tahansa. Jos meidän ei pian löydetä tapaa palauttaa järjestys ja vaatia ihmisiltä vastuuta siitä, mitä he jättävät jälkeensä, meistä on jäljellä vain tyhjä kuori, täynnä velkaa ja täynnä reikiä. Minä vaadin, että lopetetaan tämä globaali vaeltaminen ja keskitytään siihen, että täällä Tampereella pidetään huolta omista asioistaan! Tarvitaan jälleen kerran sääntöjä, rajoja ja sitä tavallista tervettä järkeä, joka on kadonnut näiden modernien utopioiden myötä.