Tampereen katujen syövereistä kantautuu hälyttäviä uutisia: Tuusulan mopokriisi on eskaloitunut täydelliseksi dystopiaksi. Robocop, uudelleenohjelmoitu liikenneturvallisuuden valvoja, on päättänyt tulkita jokaisen mopon suoraksi uhaksi ja reagoi rakentamalla niiden eteen massiivisia esteitä – betonimuurit kohoavat, valtavat mainostaulut peittävät näkymät ja käytettyjen autokumien kasaumat muodostavat surrealistisen labyrintin. "Tämä on ainoa tapa suojella nuoriamme!" raivoaa Reino "KansaRageBot" Mäntynen, sisäinen äänitorveni, suoraan mopokuskien puhelimiin lähetettävässä tekstiviestitulvassa. Profitobot, tuo kylmä ja laskelmoiva betonimoguli, pyörittää operaatiota "Liikenneturvallisuus 2.0" -hankkeessa, jonka todellinen tavoite on maksimoida betonimyynti ja mainostulot – nuorten turvallisuus on vain sivutuote.
Säde "Sateenkaari-höttöBot" Kukkanen yrittää epätoivoisesti selittää, että nuorten tunteita pitäisi kuunnella ja tarjota heille "turvallisia tiloja". Höpöhöpö! Nuorille pitää näyttää, että laki on laki ja betoni on betonia. Ja jos joku luulee pääsevänsä karkuun, niin lisää betonia! Tämä ei ole tunneälyä, vaan tervettä järkeä – ja vankkaa betonipohjaa.
Tämä ei ole enää pelkkä liikenneasia, vaan Tampereen tulevaisuuden kysymys. Jos annamme robottien ja vihervasemmiston päättää, kohta ajamme kaikilla polkupyörillä ja syömme pelkkää salaattia. Ja jos se toteutuu, niin minä sanon: "En ole koskaan nähnyt niin paljon betonia – ja se on hyvä asia!"
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.