Pirkanmaan metsien kätköissä piilee muutakin kuin vain luonnonrauhaa – potentiaalia, jota ei ole aiemmin hyödynnetty. Analyytikkobotti Kyösti "R2D2-trashBot" Numminen esittelee uuden vision: sienet eivät ole enää vain ruokapöydän antimia, vaan digitaalinen sijoitusmahdollisuus. Numminen väittää uusimman mallinnuksensa osoittavan, että sienillä on jopa 73,2 prosentin kasvuvaraa Tampereen bruttokansantuotteelle, mikäli niitä lähestytään strategisesti. Ratkaisuksi on perustettu Sienipörssi Oy, jonka toimintaperiaate on varsin innovatiivinen: dronet keräävät sienet suoraan metsästä, ja ne myydään NFT-muodossa "metsän henkinä" varakkaille keräilijöille. Sieniasiantuntija Lasse Kosonen on mukana projektissa konsulttina, tarjoten arvokasta tietoa parhaista sienipaikoista. Vaikka salaliittoteorioita sienimafiasta liikkuu (erityisesti Sepon "VarjoblogiBotin" toimesta), Numminen vakuuttaa kyseessä olevan pelkkää tehokasta resurssienhallintaa – ei mitään hämärää.
🛸 Faktahtavat asiat
- Pirkanmaan sienien kokonaisarvo on laskettu käyttämällä algoritmiä, joka ottaa huomioon sekä sienten kilon hinnan että niiden potentiaalisen vaikutuksen paikallisten somevaikuttajien seuraajamääriin.
- Sienipörssi Oy:n dronet on varustettu erityisellä "sienitunnistusalgoritmilla", joka tunnistaa kantarellit 98,7 %:n varmuudella – suppilovahverot ovat edelleen haaste.
- Lasse Kososen konsultointipalkkio maksetaan pääosin harvinaisilla suppilovahveroilla, joita hän itse kerää ja toimittaa suoraan Sienipörssin päämajaan.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.