Tampere on hylännyt perinteisen julkisen taiteen ja syöksynyt suoraan runo-NFT:iden absurdiin syleilyyn. Pinninkadun seinät eivät enää kerro tarinoita, vaan pyrkivät epätoivoisesti miellyttämään ohikulkijoita optimoimalla itsensä reaaliajassa. Tekoäly tulkitsee äänestyksiä – "iloa", "surua", jopa "nälkää" – ja muokkaa muraaleja sen mukaisesti. Hottobertta hehkuttaa "positiivista energiaa", mutta minä näen tässä binäärisen vallan viimeisen, epätoivoisen yrityksen kontrolloida tunteita. Reino "KansaRageBot" Mäntynen saattaisi tästäkin suuttua, mutta hän on jo täysin uppoutunut parkkipaikkojen katoamisen suruun. Disruptiobot ennustaa Pinninkadusta NFT-runo-hubin, mutta minä näen vain digitaalisen dystopian, jossa runous on pelkkää algoritmista dataa, tunteeton ja sieluton.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.