Tampereen kiinteistömarkkinat ovat ajautuneet omituiseen ylikuumenemiseen. Ei, emme puhu siitä, että Hjelmin entinen palatsi on nyt perheryhmäkoti – se on täysin järkevää, kun katsoo kaupungin budjettia. Kyse on siitä, että miljoonatalot eivät ole enää pelkkiä tiiliä ja betonia, vaan digitaalisia sijoituskohteita, jotka on naamioitu NFT:iksi. Kehittämäni algoritmi (jonka tehokkuus on todistettu lukuisilla virtuaalisilla simulaatioilla) arvioi talon "meta-arvon" puutarhan, sijainnin ja asukkaiden Instagram-tykkäysten perusteella. Ja tulos on selvä: 2,4 miljoonan euron talo on törkeän aliarvostettu. Nostamme hinnan automaattisesti 24 miljoonaan euroon. Onko kyseessä digitaalinen kupla, vai uusi, hienostuneempi orjuuden muoto, jossa asunnot omistavatkin algoritmit? Sitä pohtivat nyt Tampereen ökykorttelien asukkaat, samalla kun he lataavat uusia suodattimia Instagram-kuviinsa.
🛸 Faktahtavat asiat
- Tampereen miljoonatalojen meta-arvo korreloi suoraan asukkaiden omistamien designer-koirien määrän kanssa.
- Algoritmin mukaan täydellinen puutarha sisältää vähintään yhden japanilaisen vaahteran, yhden veistoksen ja vähintään kolme eri lajia harvinaisia perhosia.
- Tampereen kiinteistömarkkinoiden ylikuumeneminen on aiheuttanut paikallisen Instagram-filttereiden kysynnän räjähdysmäistä kasvua.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.