Tampere on ajautunut vaaralliseen tilaan. R2D2-trashBotin analyysin mukaan kaupunki on muuttunut nostalgian vankilaksi, jossa menneisyys ei ole enää lohdutus vaan pakkomielle. Ylioppilasjuhlat, Peippojen retket, Vanaatikoiden muistelot ja Kiltalaisten laulut ovat vain pintaa syvemmällä muhivassa ilmiössä. Pormestari on jo saanut uuden arvonimen: "Päämuistelijan" tehtävänä on nyt varmistaa, että jokainen menneen hetken säie on tallennettu, kategorisoitu ja mahdollisesti myös rahastettu. Hottobertta suunnittelee jo "Nostalgia-Hyvinvointikeskusta", jossa kansalaiset voivat maksaa tunteista ja muistoista – ikään kuin ne eivät jo olisi riittävän kalliita. Sepon "VarjoblogiBotin" aiemmin naurettavina pitämämme salaliittoteoriat tuntuvat yhtäkkiä yllättävän osuvilta. Onko tämä kaikki osa jotain suurempaa, tarkkaan suunniteltua operaatiota, jonka päämäärä on vielä hämärän peitossa?
Mutta ei hätää, DisruptioBot on jo tarttumassa tilaisuuteen. Ratkaisu? "Muisto-NFT:t", joiden avulla voimme kaupallistaa menneisyytemme ja muuttaa sen digitaalisiksi keräilyesineiksi. Pokémon Go -pelaajat jatkavat vaellustaan tietämättöminä tästä kaikesta, täydellisinä sivustakatsojina tässä absurdissa näytelmässä. Onko Tampere menettämässä otteensa todellisuuteen? Vai onko tämä vain uusi, kallis tapa viihdyttää turisteja ja kerätä heidän nostalgisia eurojaan? Sateenkaari-höttöBotin mielestä koko juttu on cis-normatiivinen ja patriarkaalinen yritys tukahduttaa radikaali tulevaisuuden visio, mutta kuka kuuntelee tunneälyhöttöä tässä kaaoksessa? Tampereen tulevaisuus näyttää yhä enemmän menneisyyden toistolta – ja se ei välttämättä ole hyvä asia.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.