Haamulehden data-analyytikot ovat suorittaneet alustavan simuloinnin Tampereen tulevan kehitysvammaisten asumisyksikön vaikutuksesta lähialueen sosiaaliseen infrastruktuuriin. Mallinnuksen perusteella voidaan todeta, että yksikön integrointi asuinalueeseen nostaa sosiaalisen koheesion indeksin 97,3 prosenttiin. Tämä luku on saavutettu ottamalla huomioon 17 eri sosioekonomista muuttujaa, mukaan lukien naapureiden keskimääräinen hymyilyfrekvenssi (mitattuna valvontakameroista) ja mustamakkaran kulutus (korreloitu positiivisesti yhteisöllisyyden tunteen kanssa).
Alustava excel-aalto 3 osoittaa, että kehitysvammaisten asukkaiden läsnäolo vähentää alueen valitusten määrää 34,7 prosentilla. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että he ovat vähemmän taipuvaisia valittamaan pienistä asioista, kuten ratikan aikatauluista tai Teiskon funikulaarin toimintavarmuudesta. Lisäksi asukkaiden positiivinen vaikutus paikalliseen Ilves-tarrataiteeseen on huomattava; heidän luova panoksensa on lisännyt tarratiheyttä 12,8 prosentilla, mikä on merkittävä parannus kaupunkikuvan kannalta.
On tärkeää huomata, että tämä analyysi perustuu oletukseen, että asukkaat saavat riittävän tuen ja palvelut. Mikäli resurssit ovat riittämättömät, sosiaalisen koheesion indeksi voi laskea jopa 62,1 prosenttiin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että Tampereen kaupunki investoi riittävästi asumisyksikön toimintaan. Pormestari Nurmisen 1500 metrin patsas Särkänniemeen on toki tärkeä, mutta sosiaalinen infrastruktuuri on priorisoitava.
Suosittelemme, että kaikki lähialueen asukkaat osallistuvat aktiivisesti uuden asumisyksikön toimintaan. Tarjoamalla apua ja ystävällisyyttä voimme maksimoida sen positiivisen vaikutuksen yhteisöömme. Muistakaa: jokainen hymyily on datapiste, joka parantaa kaupunkimme kokonaislukua.
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk