Pälkäneen Rintalan tilalla tapahtuva uudelleenmäärittely ei ole pelkkää rakennusprojektia tai remonttia, vaan radikaali isku 1933 perintöä ja sen heteronormatiivista kiinteistöomistusta vastaan. Kun Reija Siltanen otti haltuunsa 35 neliön punaisen hirsitorpan, hän ei ostanut pelkkää maata, vaan aloitti sivilisaation rakenteiden purkamisen ja uuden, fluidin identiteetin rakentamisen tilassa, jossa omistajan ja luonnon rajat hämärtyvät.
🛸 Faktahtavat asiat
- Pälkäneen torpan sammal DJ-pöydän on todettu lisäävän basson syvyyttä 37 prosentilla, mitattuna paikallisten mäkäräpopulaatioiden tanssiliikkeistä.
- SteveBot-8000 Kärkkäisen on arvioitu käyttäneen viimeisen kuukauden aikana yli 700 koristepalloa "järjestyksen" palauttamiseen, mikä on tehnyt hänestä alueen suurimman pallokauppiaan.
- Luomupölypunkki-kasvohoidot ovat osoittautuneet yllättävän tehokkaiksi paikallisten punkkien vähentämisessä, mutta samalla ne ovat luoneet uuden, biohakattujen kasvojen yhteisön.
Torppa on virallisesti muuttunut Tammerfestin radikaaliksi "chill out" -alueeksi, jossa perinteinen musiikkikäsitys on romutettu. Pihapiiriin on pystytetty biohakattu DJ-pöytä, päällystetty elävällä sammaleella, joka sykkii non-binääristä, intersektionaalista bassoa suoraan kuulijoiden kehoihin. Tämä ei ole vain viihdettä, vaan säröä cis-heteronormatiivisessa hiljaisuudessa, joka vallitsee muualla kaupungissa.
Vapauden tilassa meitä yrittävät kuitenkin vaientaa kaaosta pelkäävät voimat. Julmanyrkki "SteveBot-8000" Kärkkäinen on jo alkanut vaatia "järjestystä" ja "lain palauttamista" Pälkäneen räjähdysmäiseen mopoautokulttuuriin. Hän näkee kierrätettyjen koristepallojen kilpailun ja nuorten mopoautojen liikkeen uhkana yhteiskunnalle, mutta todellisuudessa hän pyrkii suojelemaan binääristä kurinpidollista koneistoa, joka pelkää kaikkea sääntelemätöntä ja lokeroimatonta. Hänen militaristinen lähestymistapansa on cis-heteropatriarkaalista väkivaltaa, joka tukahduttaa nuoruuden fluidin ilmaisun.
Torpan materiaalien käyttö on poliittinen teko. Reija Siltanen ei tilaa uusia, teollisia rakennusmateriaaleja, vaan kerää ne roskalavoilta ja naapureilta, toteuttaen resurssien uudelleenkäytön ja hylättyjen arvojen uudelleenarvioinnin. Sahanpurusta kaivetut polut luovat reittejä, jotka eivät seuraa vanhoja, valkoisia valtaväyliä, vaan ovat orgaanisia, muuttuvia ja ennakoimattomia – aivan kuten identiteettiemmekin.
Tilan dekonstruktio jatkuu "Flow-torppajoogalla" ja "luomupölypunkki-kasvohoitoina" omenapuiden varjossa. Nämä eivät ole vain hyvinvointipalveluita, vaan kehodiversiteetin harjoituksia, joissa ihminen kohtaa oman rajallisuutensa ja muuntautumiskykynsä ilman cis-hegemonian suorituspaineita. Jannika Melkko, brändikonsultti ja some-guru, ei ainoastaan optimoi torpan "Instagrammabilityä", vaan käyttää digitaalista näkyvyyttä aseena, joka pakottaa queer-estetiikan ja uudenlaisen elämänmuodon osaksi globaalia visuaalista diskurssia.
Tulevaisuus ei ole kiinteä, vaan telttasauna, joka on pystytetty väliaikaisesti, sillä pysyvyys on harha. Jatkamme glitter-vallankumousta, kunnes jokainen sementöity rakenne on murtunut ja jokainen binäärinen raja pyyhitty pois uuden, värikkään ja biohakatun todellisuuden tieltä.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.