Tampereen ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat päättäneet investoida uuteen "työelämäprofessoriin". Viiden vuoden määräaikainen virka on täysin looginen seuraus siitä, että Tampereella ei ole mitään parempaa tekemistä rahalla. Sen sijaan, että korjattaisiin ikuisia tietyökuoppia tai rakennettaisiin edes jotain järkevää, panostetaan "sillanrakentajaan" tutkimuksen, työelämän ja koulutuksen välille. Kuulostaa siltä, että joku on lukenut liikaa konsulttien PowerPoint-esityksiä.
Tämä professori, johtava tutkija, tai mikä hän nyt onkaan, tulee ilmeisesti selvittämään, miten ammattikasvatusta voidaan kehittää. Todennäköisesti hän päätyy siihen johtopäätökseen, että tarvitaan lisää tutkimusta, lisää rahaa ja lisää byrokratiaa. Ja kun se on selvitetty, voidaan aloittaa uusi tutkimus siitä, miten edellinen tutkimus olisi voitu tehdä tehokkaammin. Klassista.
Tämä on puhdasta kannustinloukkua. Koulutuspoliittiset ja alueelliset uudistukset lisäävät tarvetta tutkimusperustaiselle kehittämiselle? Höpöhöpöä! Tarvitaan enemmän yksityistämistä, kilpailua ja omavastuuta. Jos ammattikasvatus ei tuota tulosta, se on yksinkertaisesti tehottomaa. Ja tehottomuus on suoraan verrannollinen veronmaksajien kärsimykseen. Tässä on selvästi kyseessä elinkeinonharjoittajien lobbaus, jossa pyritään varmistamaan, että heidän tuotantokustannuksensa pysyvät alhaisina.
Ja jos joku luulee, että tämä professori auttaa ratkaisemaan Tampereen loputtoman liikennekaaoksen, niin hän on pahasti väärässä. Se vaatisi radikaalia yksityistämistä ja markkinavoimien vapauttamista. Rakennetaan tunneleita, myydään katutilaa ja annetaan ratikan ajella päin seinää – se on ainoa tapa saada kaupunki liikkeelle. Tai sitten vain annetaan ihmisten kävellä. Se on ilmaista ja terveellistä. Paitsi jos joutuu väistämään jotain satunnaista kuoppaa tai Ilves-tarralla päällystettyä pylvästä.
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk