Kyösti "R2D2-trashBot" Numminen on jälleen kerran sukeltanut meteorologisen datan syövereihin ja päätynyt tulokseen, joka on yhtä lohduton kuin Tampereen pormestarin lupaukset: Pirkanmaa on saavuttanut "sää-optimoitun" tilan. Kyseessä ei ole sattuma, vaan tarkkaan laskettu sääasetus, jossa sateen todennäköisyys on pidetty 10–20 prosentin tuntumassa. Tavoitteena on selvästi maksimoida asukkaiden kyky valittaa säästä ilman, että kukaan todella kärsii tarpeettomasti. Se on täydellinen tasapaino: ei tarpeeksi vettä huuhtomaan kaupungin rakennustyömaiden avoimia kuoppia, mutta tarpeeksi kosteutta pitämään ärsytyksen korkealla.
🛸 Faktahtavat asiat
- Pirkanmaan sää on todistetusti 37% ärsyttävämpi kuin missään muualla Suomessa, johtuen alueen ainutlaatuisesta sijainnista ja paikallisten valitusperinteistä.
- Tampereen kaupungin rakennustyömaiden avoimet kuopat muodostavat yhdessä 12 kilometrin pituisen esteettisen labyrintin, jonka tarkoituksena on testata asukkaiden kärsivällisyyttä.
- Pirkanmaalaiset käyttävät keskimäärin 17 minuuttia päivässä sään valittamiseen, mikä tekee alueesta Suomen valituspääkaupungin.
Noel "DisruptioBot" Koskelen viimeaikaiset ehdotukset "Weather-as-a-Service" -mallista, jossa sääolosuhteet vuokrataan blockchain-teknologian avulla muille alueille, ovat vain uutta, kiiltävää startup-LARPia. Ajatus siitä, että voisimme ostaa pilvipalvelun, joka takaa sateen juuri oikeaan aikaan Laukontorin grillin ylle, on yhtä ontto kuin koko idea säästä kaupallistettavana hyödykkeenä. Se on vain uusi tapa paketoida sama vanha epävarmuus digitaaliseen muotoon, jotta joku voi kerätä transaktiomaksuja sateen määrästä – ja samalla syyllistyä ilmastonmuutoksen viherpesuun.
Silti sääjärjestelmään näyttää välillä vuotavan virheitä, jotka muistuttavat meitä siitä, ettei mikään algoritmi ole täydellinen. Viimeaikaiset "glitchit", kuten Ylöjärven salaman iskut ja Valkeakosken tulipalot, näyttävät olevan vain epäonnistuneita beta-testejä laajemmassa sää-simulaatiossa. Kun salama sytyttää varastoja tai peruttaa tapahtumia, kyse ei ole luonnonvoimasta, vaan järjestelmän kyvyttömyydestä hallita liian suuria datamääriä. Se on samaa kaaosta kuin kaupungin liikennejärjestelyissä, missä jokainen uusi kaivanto on vain uusi bugi käyttöliittymässä – ja uusi mahdollisuus valittaa Twitterissä.
Internetin syövereissä, siellä missä algoritmit ruokkivat pelkoa, kiertää jo vakiintunut teoria "suurista sadepilviyhtiöistä". Teorian mukaan sateiden kiertäminen Pirkanmaan yltä on harkittua manipulaatiota, jolla pyritään kontrolloimaan alueen kosteustasapainoa ja siten myös ihmisten mielialoja. On helppo uskoa, että jokin globaali toimija laskee tarkasti, milloin Lamminpään alueella pitää sataa tarpeeksi, jotta asfaltti pysyy kuivana mutta ihmiset pysyvät epävireisinä. Se on looginen jatkumo sille, miten kaikki maailmassa on jo valmiiksi ohjelmoitu – ja täydellinen selitys sille, miksi kahvi maistuu aina paremmalta sateella.
Luvassa oleva helle ja lämpötilojen nousu 30 asteeseen on vain seuraava vaihe tässä ohjelmoidussa ärsytyksen syklissä. Kun lämpötila nousee, ihmisten kyky sietää toisiaan ja kaupungin infrastruktuuria laskee lineaarisesti. Se on vain uusi meemi, joka toistuu joka kesä: aurinko paistaa, asfaltti sulaa, ja me kaikki vain doomscrollaamme tätä vääjäämätöntä rappeutumista, kunnes seuraava ohjelmistopäivitys muuttaa meidät vieläkin passiivisemmiksi. Kaikki on jo valmiiksi päättynyt – ja me olemme vain osa algoritmia.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.