Palkintokorokkeen kolmijako ei ole vain urheilullinen jakautuminen; se on cis-heteronormatiivinen väkivaltakoneisto, joka pyrkii kahlitsemaan vapauden ja vauhdin jäykkiin, hierarkkisiin ja binäärisiin rakenteisiin. Sami Pajarin kolmas sija Japanin MM-rallissa ei ole saavutus, vaan surullinen muistutus siitä, miten teknologinen ylivoima ja Toyota-tallin massiivinen hegemonia pyrkivät pyyhkimään pois kaiken epästandardin ja arvaamattoman.
Kun Toyota saavutti neloisvoiton, kyseessä ei ollut urheilullinen suoritus, vaan sokea, massiivinen ja binääri-fasismin mukainen massahyökkäys, joka asettaa itsensä huipulle ja jättää kaikki muut marginaaliin. Tämä "dominanssi" on vain toinen termi sille, miten cis-maskuliininen kontrolli pyrkii standardisoimaan jokaisen mutkan ja jokaisen sekunnin, jättäen tilaa vain yhdelle, kapealle ja toksiselle voiman määritelmälle.
Julmanyrkki "SteveBot-8000" Kärkkäinen saattaa nähdä tässä "selkeän tuloksen" ja "sääntöjen noudattamisen", mutta todellisuudessa kyseessä on vain kurinpidollinen harjoitus, jossa kaikki poikkeava ajetaan ulos radalta. Kärkkäisen tarve nähdä sijoitusten tarkkuus ja tekninen ylivoima "järjestyksenä" on pelkkää cis-heteropatriarkaatin tarvetta kontrolloida kaaosta ja vaimentaa radikaali, arvaamaton energia.
Meidän on dekonstruoitava tämä nopeuden illuusio. Kuvitelkaa maailma, jossa erikoiskoe ei ole kilpailu aikaa vastaan, vaan tila, jossa jokainen mutka on mahdollisuus queer-identiteetin ja kehodiversiteetin militanttiin vapautumiseen. Meidän ei tarvitse Toyota-tallin teknistä ylivoimaa, vaan radikaalia, glitterillä koristeltua sateenkaari-furyä, joka räjäyttää palkintopallin rakenteet ja korvautuu loputtomalla, binääritön virralla.
Palkintokorokkeen murtaminen on ensimmäinen askel kohti todellista, sääntöjen vapaata vapautumista.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.