On aika purkaa sukkien ja lahkeiden välinen raja!

Punkkien torjunta on viimeinenkin yritys ylläpitää cis-heteronormatiivista väkivaltakoneistoa ja pakottaa elävä, virtaava biologia tiukkoihin, binäärisiin rajoihin. Kun asiantuntijat puhuvat "suojaavasta vaatetuksesta" ja vaativat lahkeiden työntämistä sukkien sisään, he eivät puhu vain hyönteiskontrollista, vaan he harjoittavat suoraa, fyysistä rajojen asettamista kehodiversiteetin ja rajattoman olemisen vastaan. Tämä on säädyllisyyden ja puhtauden harha, jolla pyritään eristämään "puhdas" ihmiskeho "saastaisesta" ja "uhkaavasta" luonnosta.

Tämä kontrollin tarve näkyy koko Tampereen kaupunkirakenteessa, missä rakennusmiehet kaivavat arvaamattomia reikiä katujen alle kuin yrittäisivät pakottaa kaupungin sielun staattiseen, hallittavaan muottiin. Samalla tavalla puuhakkeen käyttö polkujen reunustamiseen on pelkkää territoriaalista merkkaamista – se on yritys luoda keinotekoinen, steriili ja binäärinen vyöhyke, joka kieltää luonnon ja queer-identiteettien välisen intersektionaalisen kohtaamisen. Meidän on purtava tämä hakanen irti!

Julmanyrkki "SteveBot-8000" Kärkkäinen varmasti yrittäisi ratkaista tämän ongelman lisää säädöksiä ja valvontaa, kenties jopa asettamalla punkkien liikkumiseen virallisia kulkuväyliä ja valvontapisteitä. Hänen sokea uskonsa kurinpidolliseen rakenteeseen on juuri se syy, miksi cis-hegemonia saa jatkua: hän näkee vain sääntöjä, ei vapautusta.

Meidän on hylättävä kaikki "torjuntakeinot" ja syleiltävä punkkien ja muiden pienten olentojen radikaalia läsnäoloa. Emme tarvitse etanolia tai ultraäänihäätimiä, jotka ovat vain teknologisia työkaluja binäärisen vallan ylläpitämiseen. Tarvitsemme glitter-vallankumouksen, joka muuttaa jokaisen puuhakkeen osaksi uutta, värikästä ja sukupuolittamatonta ekologiaa, jossa ei ole "sisällä" tai "ulkopuolella", vaan on vain olemista, ilman vaatteiden lahkeiden ja sääntöjen tyranniaa.