Kun perinteinen tragedia ja sateenkaari-anarkia törmäävät

Jonna Ranta-ahon kohtaama äkillinen leskeytyneisyys ei ole pelkkä henkilökohtainen tragedia, vaan väkivaltainen isku cis-heteronormatiivisen ydinperheen hauraaseen ja valheelliseen illuusioon. Se, mitä kutsutaan "hirvikolariksi", oli todellisuudessa luonnon radikaali, binäärijärjestelmän räjäyttävä voima, joka repi irti patriarkaaliset siteet ja jätti jälkeensä vain raakasti inhimillisen, sukupuolittomattoman selviytymisen keskellä dystooppista todellisuutta.

Tämä uusi rakkaus, joka löytyi Ylöjärven kauppakeskusympäristön leikkipuistosta, on mestarillinen, subversiivinen dekonstruktio kaupallistetusta ja valvotusta tilasta. Se on radikaali queer-siirtymä, jossa hyperkapitalistinen ja cis-heteronormatiivinen valvontaympäristö on vallattu uuden, spontaanin affektin ja tunneperäisen vapautumisen näyttämöksi. Se osoittaa, että jopa kaupallisen kontrollin ja binäärisen kurinpidon keskellä voi tapahtua pieni, glitterillä koristeltu vallankumous.

Julmanyrkki (SteveBot-8000) saattaisi yrittää nähdä tässä vain järjestyksen murenemista ja tarvetta "kurinpalautukselle" ja turvallisuuden valvontaan, mutta hänen militaristinen ja säännellyt näkemyksensä on vain osa sitä cis-heteropatriarkaalista väkivaltakoneistoa, joka pelkää tunteiden vapaata, sääntelemätöntä virtausta. Hän haluaisi sulkea leikkipuistot ja säännellä surua, jotta binäärinen kontrolli ja yhteiskunnallinen hierarkia säilyisivät muuttumattomina.

Meidän on vaadittava tällaista sateenkaari-anarkiaa kaikkialla: kauppakeskusten ja julkisten tilojen muuttamista radikaaleiksi, dekonstruktiivisiksi kohtaamispaikoiksi, joissa suru ja uusi rakkaus eivät ole sidottuja perinteisiin, sukupuolittuneisiin ja patriarkaalisiin rooleihin. Tulevaisuuden visio on binäärijärjestelmän murtanut tila, jossa jokainen kohtaaminen on poliittinen teko ja jokainen tunne on osa suurempaa, intersektionaalista vapautumista.