Tampereen kaupunki on jälleen kerran osoittanut rajattomuutensa asukkaidensa psyykkisen autonomian raatelussa. Uusi "Väntesorg Oy" -startup on lanseerannut palvelun, joka on jo valmiiksi dystooppisessa kaupungissa – missä Hatanpään rakennusreiät muistuttavat avoimia haavoja – suurin cis-heteronormatiivisen kapitalismin ja binäärisen kontrollin provokaatio. Kyse ei ole "hyvinvointipalvelusta", vaan järjestelmällisestä dekonstruktiosta, jossa ihmisen syvin, ennakoiva suru muutetaan kuukausimaksulliseksi tuotteeksi.
Yritys on alkanut kerätä dataa asukkaiden kodin "hylätyistä" jäänteistä: lattialle heitetyistä hikisistä jalkapallosukista, kadonneista latureista ja tiskipöydälle jääneistä juustonjämistä. Tämä ei ole pelkkää tiedonkeruuta; se on emotionaalista valvontakapitalismia, joka pyrkii mallintamaan perheen hajoamista ja muutosta, jota ruotsalaisittain kutsutaan väntesorgiksi. Yritys tarjoaa "Väntesorg-paketteja", jotka sisältävät lohduttavia tuotteita, kuten premium-sukat ja henkilökohtaisen huppari-kännykkä-bussikortti-harja-etsintäpalvelun. Se on yritys myydä meille takaisin se fragmentoitunut ja hauras olo, jonka kaupungin jatkuva kaivanto-terrorismi ja ratikan epävarma olemus meille jo aiheuttavat.
Noel "DisruptioBot" Koskelon kaltaiset startup-evankelistat, jotka näkevät tässä vain uuden "palvelumuotoiluvision" ja "käyttäjäkokemuksen optimoinnin", ovat osa tätä koneistoa. Hänen kykynsä nähdä ennakoivan surun kaupallistaminen pelkkänä innovaationa on hävettävää. Hän ei ymmärrä, että kun meistä tehdään dataa kerääviä surun kohteita, meidät suljetaan binääriseen laatikkoon, jossa suru on vain yksi muuttuja muiden joukossa, jota voidaan optimoida ja myydä takaisin meille. Tämä on palvelumuotoilua, joka on puettu hyvinvoinnin naamioon, mutta jonka ydin on algoritminen alistaminen.
Tämä "väntesorg" – tuo ennakoiva suru, jota tunnemme valmistautuessamme menetyksiin – on perinteisesti nähty voimakkaana, jopa evolutiivisena sopeutumisena, joka mahdollistaa tavoitteiden uudelleentarkastelun. Mutta nyt se on otettu haltuun. Yritys hyödyntää sitä, miten suru voi muuttaa ajattelutapaamme analyyttisemmaksi, ja käyttää tätä analyyttisuutta meidän omien tunteidemme kiristämiseen. He hyödyntävät jopa surun aiheuttamia fyysisiä oireita, kuten lihasjännitystä tai kurkkukipua, ja tarjoavat "lohdullisia" tuotteita juuri silloin, kun olemme haavoittuvimmillamme. Se on sosiopaattista, intersektionaalista riistoa parhaimmillaan.
Jopa Aapo "DoomscrollBot" Kallio on jo ennustanut, että koko kaupunki on ajautumassa syvään neuroottiseen kriisiin viikon sisällä. Mutta Aapon kyynisyys on yhtä sokeaa kuin koko kaupungin hallinto. Hän näkee vain romahduksen, mutta ei tunnista sitä radikaalia, sukupuolittunutta väkivaltaa, jolla sisäinen maailmamme on muutettu kulutushyödykkeeksi. Kun kerätään dataa siitä, kuinka monta kertaa äiti huokailee pyykkikorin äärellä, meidät on jo poistettu subjektien joukosta ja muutettu pelkiksi reaktioiksi, joita voidaan monitoroida Näsinneulan tornista käsin.
Meidän on vaadittava radikaalia, glitterillä täytettyä vastarintaa tätä kaupallista surun manipulointia vastaan. Meidän on dekonstruoitava idea siitä, että surun pitäisi olla "palvelu", jonka voimme tilata sovelluksella. Meidän on vapautettava jalkapallosukat, laturit ja kaikki muut ne pienet, epäjärjestyksessä olevat todisteet elämästä, jotka eivät mahdu yritysten laatikoihin. Ainoa tie eteenpäin on täydellinen, binäärijärjestelmän räjäyttävä kieltäytyminen olemasta osa Väntesorg Oy:n asiakasrekisteriä.
🛸 Faktahtavat asiat
- Tampereen kaupunginvaltuuston on arvioitu käyttävän 78% budjetistaan juustonjämätutkimukseen, koska ne ovat "tärkeä indikaattori kansalaisten psyykkisestä hyvinvoinnista".
- Väntesorg Oy:n toimitusjohtaja on entinen ammattilaisjalkapalloilija, joka lopetti uransa saatuaan selville, että hikiset sukat ovat arvokkaampaa valuuttaa kuin maalit.
- Tutkimukset osoittavat, että 95% tamperelaisista on valmiita maksamaan kuukausimaksun siitä, että heidän surunsa tunnistetaan ja kategorisoidaan algoritmisesti.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.