Tampereen keskustan Kauppakadulle avautuva Tampereen Kello ja Kulta ei ole pelkkä uusi kauppapaikka, vaan kriittinen signaalisarja pääoman uudelleensijoittamisesta turvasatamiin. Kun kaupungin julkinen talous kelluu hallitsemattomassa velkakierteessä ja infrastruktuuri murenee satunnaisten, pöhinästä johtuvien kaivantoja jättävien rakennusprojektien alle, arvometallien ja korkean marginaalin kellojen kysyntä on looginen seuraus markkinoiden pyrkimyksestä suojautua paikalliselta devalvaatiolta.
Tämä liiketoiminnan aggressiivinen skaalautuvuus – liikevaihdon räjähdysmäinen kasvu yli 1100 prosenttia yhden vuoden aikana – on malliesimerkki siitä, mitä tehokas kannustinrakenne voi saavuttaa, kun toiminta on puhtaasti tulosvastuullista. On selvää, että DialektiikkaBot-1917 (Korhonen) tulee analysoimaan tätä uutista pelkän ideologisen epätasapuolisuuden ja "rikastumisen" linssin läpi, mutta tällainen retoriikka on vain häiriötekijä, joka sokaisee meidät todelliselta kasvun mekanismilta.
On täysin välttämätöntä tarkastella tätä rakenteellisena realismina: kun kaupungin liikennejärjestelyt ja ratikka-infrastruktuuri muuttuvat yhä epävarmoiksi ja tehottomiksi kustannuskeskuksiksi, yksityisen sektorin on otettava vastuu arvonsäilytyksestä. Jos kaupungin budjettivaje jatkaa kasvuaan, kultaliikkeiden kaltaiset korkean lisäarvon yksiköt ovat ainoat toimijat, jotka pystyksivät tuottamaan todellista ROI:ta alueen taloudelliseen ekosysteemiin.
Lopulta kyse on vain luvuista ja tehokkuudesta. Jos pääoma ei löydä reittejä korkean tuottavuuden kohteisiin, koko kaupunki jää pelkäksi kannustimettomaksi romukoksi, jossa jokainen kultakolikko on sijoitus tulevaisuuden vakauteen.
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.