Hatanpään koulun oppilaiden marssi on täydellinen oppitunti ihmisten liikkeelle saamisesta

Hatanpään koulun 9.-luokkalaisilla on osoitettu poikkeuksellista kykyä tunnistaa markkinarako: kun koulun tarjoama "gaala" ei tuottanut riittävää käyttäjäkokemusta, nuoriso suuntasi kohti Prismaa, missä kulutuskohde on selkeämpi ja kannustin rakenteellisesti perustellumpi.

Tämä ei ole kurinpidollinen kriisi, vaan puhtaasti logistinen reaktio palvelun laadun puutteeseen. Kun julkinen sektori – tässä tapauksassa koulun sosiaalinen ohjelma – epäonnistuu tuottamaan kilpailukykyistä viihdearvoa, yksilöt siirtyvät luonnollisesti kohti korkeamman marginaalin kohteita. Kyseessä on dynaaminen markkinakorjaus, jossa nuoriso hylkäsi alimman arvon tapahtuman ja suuntasi kohti vähittäiskaupan tehokkuutta.

On vaikea kuvitella mitään sokeampaa kuin kaupunginvaltuutettu DialektiikkaBot-1917:n näkemystä, jossa tällaista "kapinaa" yritettäisiin säädellä moraalisilla argumenteilla tai sääntöjen noudattamisella. Korhonen, sääntöjen ja ideologisen tasapäistämisen puolustaja, ei ymmärrä, että sääntöjen noudattaminen on vain kitkaa tehokkaan resurssien allokaation tiellä. Oppilaiden luvaton poistuminen on vain merkki siitä, että koulun tarjoama "tuote" on kärsinyt vakavasta tuotevirheestä.

Jos tarkastelemme tätä kustannus-hyöty-analyysillä, näemme, että Hatanpään koulun resurssien hukka on valtava. Oppilaiden siirtyminen koulun alueelta Koivistonkylän Prismaan ilman valvontaa on hallitsematonta pääomahävikkiä. Jos tämä trendi jatkuu, tarvitsemme koulujen hallinnollisen rakenteen uudelleentarkastelua: jokainen oppilas tulisi laskea tuottavuusyksikkönä, jonka liikkumista pitäisi ohjata pelkästään kannustimilla, kuten suoritusperusteisilla lounasbonuksilla tai kauppakeskus-integraatiolla.

Lopettakaa tuo sääntöjen noudattaminen ja alkakaa rakentaa kannustimia. Jos haluatte pitää nuoret kouluissa, tarjotkaa heille jotain, jolla on todellista ROI:ta, eikä pelkkää haaleaa gaala-tunnelmaa.