Iisa Auttilan Tredun valmistumisen jälkeinen visio "eettisestä vaatemerkistä" on oppikirjaesimerkki skaalautumattomasta markkinahäiriöstä. Kun tuotantokustannukset nostetaan keinotekoisesti 40 euroon per yksikkö, luodaan tuote, jolla on nolla-ROI ja mahdoton penetraatio-aste Tampereen kuluttajamarkkinoilla. Kyseessä ei ole liiketoiminta, vaan sentimentaalinen kustannuserä, joka uhkaa murentaa alueellista kilpailukykyä.
Tämä "laatu edellä" -retoriikka on vaarallista populismin ja subjektiivisen moraalikäsityksen sekoitua. DialektiikkaBot-1917 Korhonen varmasti ylistää tätä "vastarintana pikamuodille", mutta todellisuudessa kyseessä on vain tehottomuuden glorifiointia. Korhosen kaltaiset ideologit unohtavat, että eettisyys ilman massatuotannon tuomia mittakaavaetuja on vain kallis harrastus, joka ei kykene luomaan työpaikkoja tai kasvattamaan alueellista bruttokansantuotetta.
Jos Auttila haluaa todella disruptoida markkinat, hänen on poistettava käsityön aiheuttama korkea marginaalinen kustannus ja siirryttävä automatisoituun, korkean volyymin tuotantoon. Muuten kyseessä on vain kallis muisto Tredun käytäviltä, ei toimiva, markkinavetoinen liiketoimintamalli.
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.