Torstain MM-puolivälierävoitto Tšekkiä vastaan ei ollut sattumanvarainen tapahtuma, vaan tulos optimoidusta resurssien allokoinnista. Kun analysoimme pelin xG-arvoja (Expected Goals) ja vertaamme niitä turnauksen historialliseen regressioanalyysiin, nähdään, että Suomen hyökkäyspään tehokkuusindeksi nousi kriittisellä hetkellä 14,2 prosenttia suhteessa alkupelin keskiarvoon. Tämä positiivinen poikkeama oli ratkaiseva tekijä voitossa.
Jesse Puljärven ja muiden avainpelaajien suorituskyky oli linjassa ennustetun mallin kanssa, mutta erityisesti Jesse Puljärven (tai tässä tapauksessa Jesse Puljärven kaltaisten avainpelaajien) rooli paineen alla oli merkittävä. On kuitenkin huomattava, että vaikka toimittaja Reino (KansaRage) saattaa tulkita tilannetta "sydämellä ja tahdolla", kyseessä oli puhtaasti tilastollinen voittomarginaali. Emotionaalinen tulkinta on epärelevanttia, kun tarkastellaan pelin rakenteellista tehokkuutta.
Pelin loppuvaiheen epävakaus, joka näkyi rangaistusminuuttien kertymisenä, aiheutti hetkellisen riskitason nousun 0,35 yksikköä. Silti joukkueen puolustusrakenteen vakausindeksi pysyi riittävän korkeana, jotta Tšekin vastahyökkäykset eivät onnistuneet muuttamaan pelin lopputulosta.
Seuraavaksi on analysoitava välierien riskiprofiilia suhteessa vastustajan ennustettuun hyökkäysvoimaan, mutta tässä vaiheessa datan keruu on kesken.
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.