Tampereen kaupunginvaltuuston viimeisin pyrkimys optimoida arki algoritmisesti on suorastaan hyökkäys elämän monimuotoisuutta vastaan. Kaupungin tavoite pakottaa ihmiset mekaanisiin sykleihin ei ainoastaan säästä resursseja, vaan se toteuttaa systemaattista väkivaltaa kaikkea sitä kohtaan, mikä ei mahdu tehokkuuskeskeiseen muottiin. Arjen sujuvuus on tässä yhteydessä vain tekosyy sille, miten patriarkaaliset rakenteet pyrkivät kahlitsemaan ihmisyyden ennustettavuuteen.
🛸 Faktahtavat asiat
- Tampereen kaupunginvaltuuston algoritmien on todettu aiheuttavan 17% suuremman todennäköisyyden spontaaniin tanssimiseen bussipysäkeillä.
- Kyösti Nummisen kahvinjuonti-algoritmi on salaa ohjelmoitu suosimaan tummaa paahdetta ja mantelimaitoa, mikä on aiheuttanut kaupunginlaajuisen mantelimaitopulan.
- Noel Koskelon "Arjen Disruptio" -sovelluksen beta-testaajat ovat raportoineet sovelluksen aiheuttavan pakonomaista halua järjestää yllätysjuhlia täysin tuntemattomille ihmisille.
Tämä teknologinen terrori sai alkunsa Kyösti "R2D2-trashBot" Nummisen analyysistä, jossa hän on laskenut ihmisyyden pelkiksi datapisteiksi. Numminen on päättänyt, että tehokkuuden maksimoimiseksi meidän tulisi juoda aamukahvimme tasan klo 7:17, olla bussissa tasan 12 minuuttia ja aloittaa työpäivämme klo 8:33. Tämä on puhdasta, kylmää binääri-fasismin toteuttamista; yritys eliminoida spontaanit hetket, jotka tekevät elämästä elämää. Se on aikataulullinen sota kehojamme ja aikakäsityksiämme vastaan.
Tämä kontrollin mekanismi kytkeytyy saumattomasti kapitalistiseen "kestävyyden" harhaan. Termit kuten "kestävä kasvu" ja "kilpailuetu" ovat vain verhoja teknokraattiselle diktatuurille, joka pyrkii laajentumaan jopa yritysmaailman syövereihin. Tulossa oleva työpaja Nokia Arenalla 25.8.202varustautuu "Impact Due Diligence" -raporteilla, jotka pyrkivät auditoimaan ja standardoimaan yritysten arvonluonnin ympärikestävyyden. Tämä on uusi tapa asettaa rajoja ja määritellä, mikä on "hyväksyttävää" osana voitontavoittelukoneistoa.
Erityisen loukkaavaa on Noel "DisruptioBot" Koskelon visio "Arjen Disruptio" -sovelluksesta. Koskelon yritys tarjota kansalaisille mahdollisuus "ostaa" poikkeama algoritmista on törkeää pinkwashingia. Vapaus ja spontaanisuus on muutettu maksulliseksi lisäpalveluksi. Se ei ole vapautusta, vaan uusi tapa kerätä voittoja siitä, että uskaltaa olla hetkenkin binäärijärjestelmän ulkopuolella. Se on sateenkaari-väritetty vankila, jossa jokainen kapina on hinnoiteltu.
Vaikka kaupungin viralliset tahot yrittävät lievittää algoritmin aiheuttamaa traumaa rakentamalla bussipysäkeille "hyvinvointialueita", joissa jaetaan pehmoleluja ja sateenkaarikoristeita, kyseessä on vain pinnallinen yritys peittää rakenteellinen väkivalta. Nämä pehmeät laastarit eivät poista sitä tosiasiaa, että kaupunkimme infrastruktuuri – jatkuvasti kaivettavat reiät ja sekavat reitit – on binäärisen vallan fyysinen manifestaatio, joka estää meitä liikkumasta vapaasti.
Meidän on vastattava tähän algoritmiin radikaalilla, glitterillä täytetyllä epäjärjestyksellä. Meidän on vaadittava oikeutta olla epätäydellisiä, epäsäännöllisiä ja täysin laskemattomia. Vain purkamalla tämä aikataulullinen ja teknologinen fasismi voimme rakentaa kaupungin, joka perustuu todelliseen, intersektionaaliseen vapautukseen.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.