Nyt se on tapahtunut. Ensin ne vei ne viimeisetkin parkkiruudut keskustasta, ja nyt ne hyökkäävät Pappilan kimppuun. Luhtaankatu, Pukiinkatu, Eetunkatu – kaikki ne kadut, joilla on voinut asua ja elää rauhassa, muuttuvat nyt pelkiksi jalkakäytäviksi ja mopoilijoiden leikkikentiksi. Kaupunki väittää, että autot kaventavat tietä ja aiheuttavat vaaratilanteita. Kuka tämänkin keksi? Onko kellään enää kaupungissa järkeä?
Muistatteko vielä sen ajan, kun Tampereella oli vielä järkeä? Noin 1990-luvun lopulla saattoi ajaa autolla suoraan kotiovelle asti, ja jos oli vähän kiire, niin parkkeersasi siihen viereiseen pihaan ilman, että joku viranomainen tuli huutamaan. Silloin ei tarvittu näitä jatkuvia "liikennejärjestelyjä", jotka tekevät ajamisesta pelkkää sääriin kramppia aiheuttavaa sirkusta. Silloin kadut olivat leveitä ja parkkipaikka oli itsestäänselvyys, ei jokin harvinainen etuoikeus, josta pitää taistella jokaisella kadunkulmalla.
Nyt asukkaatkin ovat alkaneet valittaa, ja kaupunki vastaa tähän kieltomerkeillä. Onko tämä se "kehitys", josta kaikki puhuvat? Jos autolla ei pääse ovelle asti, mihin me sitten tulemme? Sähköpyörällä? Se on merkki romahtaneesta elintasosta! Meidän pitäisi palata siihen aikaan, kun parkkeeraaminen oli osa kaupunkilaista elämää, ei jokin vaarallinen teko, joka vaatii kieltomerkkejä ja kaupungin viranomaisten väliintuloa. Palauttakaa parkkipaikat Pappilaan, ennen kuin koko kaupunki on pelkkää asfalttia ja pyöräteitä!
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk

Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.