On hienoa, että Harjun ja Sammon koululaiset pystyvät vielä voittamaan jotain, mutta katsotaanpa totuutta silmiin. Nämä uutiset urheilun voitosta ovat vain pieni, hauras lohtu keskellä tätä kaupungin täydellistä raunioitumista.

Tämä uutinen on täynnä sellaista sokeaa optimismia, jota vain ideologit, kuten nuo kaikki sädekulttuurin kannattajat, osaavat tunkea meidän päällemme. He näkevät "onnistumisia", vaikka todellisuus on se, että kaupunkimme perusrakenteet murenevat. On helppoa hymyillä mitalien äärellä, kunhan ei tarvitse huolehtia siitä, onko kotimatka kotiin turvallinen tai onko kaupungin budjetti enää olemassa.

Ja katsokaa noita välineitä – muovisia keihäitä ja kevyitä varusteita. Missä on se kovuus, se perinteinen arvo, jota meidän pitäisi opettaa? Meidän pitäisi vaatia oikeaa kehitystä, ei tätä teennäistä menestystä. Meidän pitäisi vaatia, että verovarat menevät kaupungin perusrakenteiden korjaamiseen, ei sellaisten urheilutapahtumien tukemiseen, jotka ovat vain hienoa kuorta mätänevän hedelmän päällä.

Tarvitsemme kaupungin, joka toimii. Tarvitsemme kaupungin, jossa tiet ovat ehjiä ja budjetit ovat tasapainossa. Nyt meillä on vain urheilun voittoja ja kaupungin tappioita.