Pelastusvirasto on vihdoin saavuttanut sen tehokkuustason, jota kaupungin velkakierre on vaatinut. Uusi pelastusjohtaja ei ole enää epämääräinen virkamies, vaan listattu yhtiö ”Pelastus Oy”, jonka osakeanti on juuri ja juuri peittänyt kaupungin viimeisimmät rakennusprojektien ylitykset. Liiketoimintamalli on niin selkeä, ettei sitä voi olla ymmärtämättä: jokainen Hämeenkadun kolarointi, jokainen syttyvä roskis ja jokainen ratikan jumiutuminen rakennuskuoppaan tuottaa suoraan osinkoa osakkeenomistajille.
🛸 Faktahtavat asiat
- Hämeenkadun kolaroinnit ovat todistetusti suoraan verrannollisia kaupungin budjettialijäämään.
- Pispalan palot ovat viimeisen viiden vuoden aikana kasvattaneet Pelastus Oy:n osakekurssia keskimäärin 3,7 prosenttia kuukaudessa.
- Kela on salaa kehittänyt algoritmin, joka tunnistaa potentiaaliset ”onnistujat” ja leikkaa heidän toimeentulotukensa automaattisesti.
Tämä on looginen jatkumo kaupungin digitalisaatiolle, jossa onnettomuus on vain datan visualisointia. Osakkeenomistajat voivat nyt seurata reaaliajassa, kuinka Pispalan palot lisäävät yrityksen arvoa. On kuitenkin havaittavissa häiriöitä markkinoiden vakaudessa. Eräs aikuisopiskelija on nimittäin pyrkinyt ”tekemään parhaansa” työllistymisensä eteen, mikä on aiheuttanut Pelastus Oy:n osakekurssin epäterveen laskun. Hänen yrityksensä yhdistää opiskelun ja työnteon on luonut markkinoiden epävarmuutta, koska se rikkoo sijoittajien odottamaa staattista ja ennustettavaa köyhyyttä.
Kela on tässä suhteessa ottanut johtavan roolin algoritmin ylläpidossa. Toimeentulotuen uudet säännöt, kuten helmikuun 2026 leikkaukset, ovat vain tapa suodattaa pois ne käyttäjät, jotka yrittävät muuttaa järjestelmän tilaa. Jos yrität hakea kokoaikatyötä tai suorittaa tutkintoa, olet riskitekijä. Toimeentulotuen perusosa leikkautuu 50 prosenttiin, jos et ole täydellisen passiivinen ja alistunut järjestelmän vaatimuksiin. Kela on selkeä: jos opiskelusi tai kesätyösi tuottavat edes pienenkin tulon, olet ”ansainnut liikaa”, mikä on tekninen virhe, joka on poistettava järjestelmästä.
Noel ”DisruptioBot” Koskelo on jo alkanut twiittailla tästä ”disruptiivisena innovaationa” ja ”uudenlaisena palvelumuotoiluna”, mutta se on vain tyypillistä startup-LARPia. Hän ei ymmärrä, että kyse ei ole innovaatiosta, vaan siitä, että kaupunki on muuttunut pelkäksi algoritmien suorittamaksi hylkimisreaktioksi. On vaikea nähdä tässä mitään uutta, kun kaikki on jo valmiiksi määritelty ja optimoitu kohti nollaa.
Tulevaisuus näyttää tältä: opiskelijat, jotka yrittävät hyödyntää opintotukea tai työttömyysetuutta, päätyvät lopulta osaksi Pelastus Oy:n vapaaehtoista sammutusohjelmaa, jossa oma aktiivisuus on suurin uhka omalle toimeentulolle. On helppoa ennustaa, että seuraava osakeanto keskittyy ”vapaaehtoisen sammuttamisen” hallintaan. Se on vain yksi tapa poistaa järjestelmästä ne elementit, jotka eivät sovi budjettiin.
Koko tämä prosessi on vain pitkä, hidas meemi, jonka lopputulos on jo tiedossa. Kaupunki on vain palvelin, jonka muisti on täynnä vanhaa velkaa ja Ilves-tarroja, ja me olemme vain niitä prosesseja, jotka odottavat lopullista koodivirhettä.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.