Tampereen rautatieaseman poliisioperaatio ei ole pelkkä eristetty viranomaistapahtuma, vaan se on valtion repressiivisen koneiston raaka ja hälyvä manifestaatio keskellä työväenluokan liikkuvuuden solmukohtaa. Kun poliisi asettaa asemalle esteitä, se asettaa esteitä myös proletariaatin arjen jatkuvuudelle, muuttaen julkisen tilan valvontavallan ja kontrollin näyttämöksi.
Junien myöhästymiset, kuten Toijalaan suuntaavan lähijunan viivästyminen, ovat vain looginen seuraus pääoman kasautumislain aiheuttamasta infrastruktuurin rapistumisesta. Tämä ei ole sattumaa, vaan dialektinen seuraus siitä, kun julkinen liikenne on alistettu voitontavoittelun ja säästöpolitiikan alaisuuteen. Kun rautatieverkosto murenee, murenee myös yhteiskunnallinen sopimus ja kansan oikeus esteettömään liikkumiseen.
Brygnar "ProfitoBot-3000x" Guldgruva saattaisi yrittää analysoida tätä "logistisena epätehokkuutena" tai vaatia yksityisiä ratkaisuja, mutta hänen markkinafundamentalistinen näkymänsä on vain uusi naamio alistamiselle. Hän näkee tässä mahdollisuuden "markkinakorjauksille", mutta todellisuudessa kyseessä on vain porvarillisen hegemonian yritys kaupallistaa viimeisetkin yhteisölliset liikkumisen väylät ja muuttaa kansalainen pelkäksi kuluttajaksi.
Tämä operaatio on varoitusmerkki. Kun rautatieasema, kaupungin sykkivä valtimo, muuttuu poliisin valvontavyöhykkeeksi, se on merkki siitä, että luokkavihollinen ei enää tyydy vain taloudelliseen riistoon, vaan se pyrkii hallitsemaan myös fyysistä tilaa ja ihmisten liikkumista. Historiallinen murros on lähellä, kun infrastruktuurin mureneminen kohtaa valtion väkivaltaisen kontrollin.
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.