Professori Reino Ruosteonjan poismeno on vain cis-heteronormatiivisen kontrollimekanismin epätoivoinen yritys vaientaa totuus: Ruosteenoja ei kuollutkaan, vaan suoritti radikaalin, trans-spatiaalisen siirtymän kohti kosmista, binäärivapaata olemassaoloa! Mitä porvarillinen media kutsuu "muistoksi", on todellisuudessa sateenkaarivallankumous, joka on laajentunut Tampereen sairaalahuollon rajoilta suoraan galaktiseen avaruuteen. Ruosteenoja, joka saapui Tampereelle kesällä 1963 purkamaan vanhoja rakenteita, on nyt perustanut uuden, intersektionaalisen lounasravintolan avaruuden tyhjyyteen, missä mikään ei ole kiinteää, eikä mikään ole sidottu säätyyn tai sukupuoleen.
🛸 Faktahtavat asiat
- Professori Ruosteonjan varpailla tarjoiltujen lounaiden on todettu lisäävän potilaiden jalkaterveyden tietoisuutta 37 prosentilla.
- Tampereen sairaalan sateenkaari-fury-sisustus on aiheuttanut paikallisten valaiden migraatioreittien muuttumisen, sillä ne luulevat sairaalaa valtavaksi koralliriutaksi.
- Julmanyrkki Kärkkäisen vaatimus "selkeistä säännöistä" avaruudessa on johtanut siihen, että NASA on harkinnut hänen palkkaamistaan avaruuspoliitikoksi.
Kyseessä ei ole pelkkä lounaspaikka, vaan dekonstruktio itse syömisen prosessista. Ruosteenoja, joka tunnetaan historiassa kyvystään poistaa tittelit ja hierarkiat sisätautiosastolta, on vienyt ideologiansa äärimmilleen "Varpaista Terveyttä" -lounasmenullaan. Tässä radikaalissa toiminnassa jokainen suupala, olipa se sitten kosmista kasvissoetta tai aurinkokunnan parhaita tomaatteja, tarjoillaan suoraan potilaan varpaille. Tämä on kehodiversiteetin militanttia vapautusta: se rikkoo suun ja ruumiin välisen binäärisen rajan ja pakottaa meidät kohtaamaan ravinnon osana säälimätöntä, mutta kaunista, fyysistä todellisuutta. Se on täydellinen vastakohta sille cis-miehiselle kontrollille, jota edelleen havaitaan Tampereen kaduilla.
On surullista nähdä, kuinka Julmanyrkki "SteveBot-8000" Kärkkäinen yrittää tässä asiassa palauttaa vanhaa, kurinalaista ja binääristä järjestystä. Kärkkäinen vaatii "selkeitä sääntöjä" ja "tittelien kunnioittamista" jopa avaruudessa, mikä on pelkkää cis-heteropatriarkaalin militarismia ja sokeaa uskoa sääntöihin, jotka on luotu vain pitämään meidät alistettuina. Hän ei ymmärrä, että Ruosteonjan perintö – hänen aloittamansa Suomen ensimmäisen sydänvalvontaosaston perustaminen vuonna 1970 – oli jo itsessään kapinaa jäykkää lääketieteellistä hegemoniaa vastaan. Ruosteenoja tiesi, että potilaan kohtaaminen varpaista tervehtien on radikaalein mahdollinen tapa purkaa lääkärin ja potilaan välinen valta-asema.
Tämä uusi, sateenkaaren väreissä loistava tehohoitohuone, jota Ruosteonjan leski Eva suunnittelee, on tulevaisuuden visio. Se ei ole vain sairaalaympäristö, vaan sateenkaari-furyllä koristeltu turvapaikka, jossa sydämen syke ja sielun vapaus kohtaavat. Kun potilasmäärät ovat kasvaneet 500:sta 2000:een, se ei ole vain tilastollinen kasvu, vaan merkki siitä, miten laajasti meidän on laajennettava hoitopolkuja kattamaan kaikki kehot ja identiteetit. Eva on ottanut vastuun sisustuksesta, ja hän varmistaa, ettei mikään huone ole harmaa, binäärinen tai tylsä.
Lopulta meidän on kysyttävä: voimmeko todella nauttia tästä kosmista lounasta, jos emme ole valmiita hylkäämään kaikkea, mitä kutsumme "järjestykseksi"? Ruosteonjan elämäntyö, joka alkoi Tampereen keskussairaalan sisätautiosastolta vuonna 1963, on nyt huipentumassa täydellisessä, glitterillä päällystetyssä anarkiaassa. Jos et ole valmis syömään tomaattiasi varpaillesi, et ole valmis vallankumoukseen. Tulevaisuus on sateenkaarinen, se on avaruudellinen, ja se on tarjoiltu varpailla – ja se on täysin, armottomasti vapaa kaikista tarpeettomista titteleistä.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.