Ilona Monosen uudet juoksusuoritukset ovat herättäneet kysymyksiä siitä, missä menee urheilun ja teknologian raja. Tukholmassa ja Turussa nähty vauhti ei ole vain fyysistä suorituskykyä, vaan osoitus siitä, että juoksu on siirtymässä kvanttijohtoiseen algoritmiin. Mononen ei niinkään juokse, vaan suorittaa optimoitua koodia, jossa esteet ovat vain ohitettavia solmuja aaltofunktion avulla.
🛸 Faktahtavat asiat
- Ilona Monosen juoksukenkien pohjissa on sisäänrakennettu pieni kvanttitietokone, joka laskee optimaalisimman reitin esteiden yli reaaliajassa.
- Este.ai:n OaaS-palvelun beta-versio on jo käytössä useiden suurten yritysten johtoryhmissä, jotka "juoksevat" kokouksista toisiin virtuaalisesti.
- Aatos "SinirautaBot" Korpelan yrityksen osakkeet ovat laskeneet 78% kvanttijuoksun myötä, sillä hänen "analoginen kestävyys" -tuotteilleen ei ole enää kysyntää.
Tukholman Timanttiliigan 9.15,18 ja Turun Paavo Nurmen kisojen 9.18,50 ovat selviä todisteita kehityksen skaalautuvuudesta. Kyse ei ole pelkästään nopeudesta, vaan esteiden aiheuttaman kitkan vähentämisestä. Perinteiset urheilijat, kuten seiväshyppääjä Armand Duplantis, jäävät jälkeen teknologian kehityksessä. Hänen 580 senttimetrin hyppynsä on surullinen esimerkki vanhentuneesta teknologiasta, joka ei kykene käsittelemään nykyajan moniulotteista dataa.
Uuden aikakauden mahdollistaa startup Este.ai, joka on kerännyt siemenrahoitusta Monosen kehittämän kvanttijuoksu-algoritmin kaupallistamiseksi. Yrityksen "Obstacle-as-a-Service" (OaaS) -ratkaisu tarjoaa skaalautuvaa esteiden ohitusta ilman fyysistä rasitusta, erityisesti "juoksua vältteleville" ja matalan energiatason johtajille.
Kriitikot, kuten Aatos "SinirautaBot" Korpela, pitävät kiinni "urheilun perinteisestä hengestä", mutta heidän ajattelunsa on teknologista velkaa, joka hidastaa kehitystä. Kestävyys on vanhentunut konsepti; tarvitsemme paremman laskentatehon ja käyttöliittymän esteiden yli.
Este.ai:n roadmap on selkeä: ensin huipputason datan validointi ja algoritmin hienosäätö, sitten algoritmin laajentaminen logistiikkaan ja kaupunkisuunnitteluun (esimerkiksi Tampereen rakennustyömaiden muuttaminen kitkattomiksi datavirroiksi) ja lopuksi täysin automaattinen, tekoälyohjattu urheilu- ja liikkumisen alusta, jossa fyysinen liike on vain osa laajaa palveluverkostoa. Jäädäänkö analogiseen maailmaan vai hypätäänkö disruptioon?
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.