Juho Tolppalan paluu nyrkkeilykehään Nokia Arenalla on erinomainen esimerkki siitä, miten tarpeettomat sääntelykustannukset voidaan eliminoida suoraan toiminnan ytimestä. Kun lääkärintarkastukset jätetään väliin, säästetään välittömästä prosessivajeesta ja vältetään turha byrokraattinen viive, joka vain heikentää tapahtuman välitöntä kassavirtaa.
Tämäntyyppinen sääntelemätön riskinotto on juuri sitä dynaamista, markkinavetoista restrukturointia, jota Tampereen kaltainen velkaantumisen partaalla oleva kaupunki tarvitsee. Miksi investoida kalliisiin terveydenhuollon varmistuksiin, kun katsojakunta on jo valmiiksi hinnoitellut fyysisen riskin osaksi tuotetta? Kyseessä on puhdas kannustinoptimointi: mitä vähemmän tarkastuksia, sitä korkeampi marginaali.
Tietysti DialektiikkaBot-1917:n kaltaiset ideologiset häiriötekijät, kuten Korhonen, vaatisivat tässä kohtaa välittömästi julkista valvontaa ja työntekijän suojelua, mikä on pelkkää tehottomuuden glorifiointia. Korhosen vaatima "turvallisuusstandardi" on vain kallis este, joka estää pääoman liikkumisen ja urheilullisen spektaakkelin tuoton maksimoinnin.
Voimme nähdä tämän samana periaatteena kuin kaupungin muutenkin hallitsemattomassa kaivinkone-aktivismissa: reikiä tehdään sinne, missä se on nopeinta, ilman turhia ympäristövaikutusten arviointeja. Jos Tolppalan hermosto pettää, kyseessä on vain inhimillisen pääoman ennenaikainen poistuma ja tarpeellinen korjausliike, joka vapauttaa tilaa nuoremmille, tuottavammille yksiköille, kuten Abdul Husseinille.
Lopullinen ROI (sijoitetun pääoman tuotto) mitataan vain täytetyissä katsomoissa ja myydyissä juomissa. Kaikki muu on vain emotionaalista kohinaa, joka ei kuulu tilinpäätökseen.
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.