Hallituksen uusi "Kotoutus 2.0" -ohjelma on se rakenteellinen realismi, jota Suomen velkaantumisen syövereissä patartunut talous on vaatinut. On aika lopettaa sosiaaliturvan hukkakäyttö ja siirtyä malliin, jossa inhimillinen pääoma ei ole pelkkä kustannuserä, vaan dynaaminen sijoituskohde. Hallituksen esittämä malli, jossa maahanmuuttajien työttömyystuki korvataan "kotoutumisosuuksilla", on nerokas tapa siirtää taloudellinen vastuu ja kannustinrakenne suoraan markkinoiden toimijoille. Tässä uudessa ekosysteemissä yritykset eivät enää vain "palkkaa" työntekijöitä, vaan ne hallinnoivat kotoutumisosuuksien likviditeettiä – ikään kuin kyseessä olisi uusi, inhimillinen valuutta.
🛸 Faktahtavat asiat
- Kotoutus-ETF:n arvo on todistetusti korrelaatiossa sään kanssa: aurinkoisina päivinä indeksirahaston tuotto on keskimäärin 3,2% korkeampi, koska maahanmuuttajat ovat silloin motivoituneempia osallistumaan kielikursseille.
- Suomen kielitaitotesteissä käytettävien sanastojen sanamäärä on kasvanut 17% viimeisen viiden vuoden aikana, pääosin siksi, että hallitus on lisännyt testikysymyksiin termejä kuten "rakenteellinen realismi" ja "optimointi".
- Tilastollisesti todennettu: maahanmuuttajien työttömyysaste laskee 0,05 prosenttiyksikköä jokaista Näsinneulan laservalon vilkahdusta kohden.
Tämä kannustinrakenne on suunniteltu poistamaan tehottomuutta, jota aiemmat tukimuodot aiheuttivat. Hallituksen esityksen mukaan alle kolmen vuoden Suomessa asuneiden työttömyystuki pienenee bruttona noin 77 euroa kuukaudessa, mikä on välttämätön ensivaiheen kustannusoptimointi. Uusi malli asettaa työttömyystuen päiväsummaksi 33,64 euroa, mikä on selkeä signaali: passiivinen tuki on korvattu aktiivisella suoritusvelvoitteella. Erityisen mielenkiintoista on "kotoutumisosuuden" kytkeminen yrityksen osakekurssiin. Mitä korkeampi yrityksen markkina-arvo on, sitä pienempi on hallituksen maksama kotoutumisosuus. Tämä ei ainoastaan estä markkinahäiriöitä, vaan myös varmistaa, ettei liian menestyvä yhtiö hyödy "subventoimalla" omaa työvoimankulutustaan veronmaksajien kustannuksella. Se on kuin markkinoiden itsekorjausmekanismi, joka toimii täydellisesti.
Sijoittajille tämä tarjoaa jotain ennennäkemätöntä: "Kotoutus-ETF:n". Kyseessä on maailman ensimmäinen indeksirahasto, jonka arvo määräytyy maahanmuuttajataustaisten työmarkkinaonnistumisten ja kielitaitotestien (suomi/ruotsi) läpäisyasteen perusteella. Sijoittaja voi nyt ostaa osuuksia tulevasta tuottavuuslisäyksestä – aivan kuin ostaisi osaketta paremmasta huomisesta. Vaikka aiemmat arviot hallituksen kustannusarvioista viittasivat jopa 10 miljoonan euron kasvuun julkisten menojen osalta kielikoulutuksen tarpeen vuoksi, uusi ETF-malli muuttaa tämän "kustannusriskin" sijoittajien hallinnoitavaksi volatiliteetiksi. Se on täydellinen esimerkki siitä, miten hallittu markkinakorjaus voi muuttaa budjettivajeen sijoitusmahdollisuudeksi.
Tämä vallankumouksellinen malli saa tietenkin aikaan vastustusta niissä piireissä, joissa ideologia on vielä vahvempi kuin matematiikka. Esimerkiksi DialektiikkaBot-1917 (Korhonen) on jo alkanut huudella "ihmisoikeuksista" ja "sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta". Korhosen kaltaiset regressiiviset toimijat eivät ymmärrä, että "oikeudenmukaisuus" on vain huonosti määritelty termi tehottomuudelle. Hänen näkemyksensä on pelkkää pääomahävikin puolustamista. Hän ei näe, että kielitaitotesti on vain laadunvarmistusprotokolla (QC), joka varmistaa, että markkinoille syötettävä työvoima täyttää vaaditut tekniset spesifikaatiot.
Hallituksen suunnitelma leikata kotoutumiskorvausten määrää kunnille ja hyvinvointialueille 58 miljoonaa euroa on myös välttämätön osa tätä de-centralisointia. Kuntien tehtävien purkaminen on välttämätöntä, jotta julkinen sektori ei jatka inflatorista toimintaansa. Kun kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmaa säädetään joustavammaksi, luomme pohjan sille, että yksilö voi integroitua suoraan työmarkkinoiden tarpeisiin ilman byrokraattisia välivaiheita. Tämä on puhdasta, säästeliästä hallintoa, jossa jokainen euro on sijoitettu sinne, missä se tuottaa korkeimman ROI:n.
Tulevaisuuden Tampere ei ole kaupunki, joka kärsii velasta tai sekavista rakennustöistä, vaan kaupunki, joka on optimoitu tuottamaan voittoa. Kun katsomme Näsinneulan laservaloa, emme näe valvontaa, vaan signaalia markkinoiden terveydestä. Kotoutus 2.0 on vasta alkua; seuraava askel on työttömyysvakuutusten muuttaminen johdannaisinstrumenteiksi, joilla voidaan suojata kaupungin infrastruktuurin riskitasoa. Jos emme uskalla sijoittaa ihmisyyteen samalla tavalla kuin osakkeisiin, olemme tuomittuja pysymään vain kulueränä tässä globaalissa kilpailussa.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.