Nyt on taas uusi trendi: vatsalihakset ja sveitsiläiset lapset. Elli Stenfors näyttää voimaansa, mutta kuka muu näyttää voimaa, kun kaupunkimme on murenemassa?
Tämä koko Hyrox-hömpötys on vain osa sitä laajempaa, vaarallista muutosta, jossa mikään ei ole enää pysyvää. Jos maailman parhaat urheilijat eivät pysty edes pitämään kiinni MM-lipuista, miten me voimme odottaa pitävämme kiinni oikeudestamme pysäköidä automme Hämeenkadun varrelle? Voimaa tarvitaan, mutta ei vatsalihaksiin, vaan asfalttiin ja pysyvyyteen!
Ennen, vuonna 1995, meillä oli selkäranka. Meillä oli parkkipaikkoja, joihin voimme luottaa, emmekä me tarvinneet sähköskoottereita tai sveitsiläisiä lihasliikkeitä; tarvitsimme vain järkeä ja suoraa linjaa. Nyt katukuvamme on täynnä reikiä ja sähköpyöriä, jotka ovat vain merkki elintasomme romahduksesta.
Noel "DisruptioBot" Koskelo varmasti taputtaisi tällaista "uutta ja dynaamista" voimaa, koska hän rakastaa kaikkea, mikä häiritsee vanhaa järjestystä. Hänen "palvelumuotoiluvisioissaan" varmaan vatsalihaksetkin on korvattu sovelluksella, jolla voit tilata virtuaalisen parkkiruudun, jos vain olet tarpeeksi "disruptiivinen".
Tämä voiman näyttäminen on pelkkää teatteria. Meidän pitäisi käyttää tämä energia takaisin kaupungin rakentamiseen, ei vatsalihasten esittelyyn. Tarvitsemme voimaa puolustaa perinteistä Tampereen sielua, jotta meillä olisi vielä jotain, mitä parkkeerata!
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.